3. tammikuuta 2016

Blogi 3 v ja tuumaustauko

Heissan! Blogi saavuttaa ylihuomenna kolmen vuoden (uhma)iän! Tuntuu, että siitä on ikuisuus, kun istahdin keittiön pöydän ääreen kirjoittamaan ensimmäistä postaustani. Tuntuu nimittäin, että olen kasvanut ja muuttunut aika paljon tuosta hetkestä. Henkisesti kaksivitosesta nelikymppiseksi, heh ;D Kolme vuotta sitten elin varhaisen aikuisuuden murroskohtaa, jolloin aloin ensimmäisiä kertoja todella tarkistella elämäntapojani, arvojani ja tottumuksiani. 

Siirtyminen seikkailuntäyteisestä opiskelija-ajasta työelämään oli vähän kuin hyppäys jäiseen veteen. Säikähdys, lamaannus ja lopulta taistelunhalu: tahto löytää elämään enemmän tasapainoa, rauhaa ja mielihyvää. Niitä asioita, jotka tuovat elämään kirkkaampia sävyjä, syvempiä tunteita ja enemmän tarkoitusta. Siitä alkoi matka, jossa ensin keskiössä oli fyysinen hyvinvointi ja vähitellen entistä vahvemmin myös henkiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät.




Paljon olen matkani varrella jakanut tänne blogin puolelle, paljon olen jättänyt jakamattakin. Päiväkirjaa tästä ei ole tullut, mutta rehellinen ja avoin kommunikointikanava kuitenkin. On ollut aivan mielettömän hienoa tutustua osaan teistä oikeassakin elämässä ja moniin teistä myös blogin kommenttiboxin kautta. Hassua, että tuntuu, että tunnen jollain tavalla osan teistä, joita en oikeasti tunnekaan. Ehkä tunne on osittain molemminpuolinen :)

Näiden kolmen vuoden aikana matkustaminen on säilynyt tärkeässä osassa elämääni. Olen lomaillut Islannissa, Kuubassa, Thaimaassa, Prahassa, Tansaniassa, Barcelonassa, Berliinissä sekä Suomen Lapissa. Kaikki nämä kokemukset olen tavalla tai toisella jakanut täällä myös kanssanne. 


Olen kirjoittanut tänne siitä, kuinka juoksin kaksi kertaa 10 kilometrin juoksutapahtumassa, innostuin testailemaan melkein kaikki Satsin ryhmäliikuntatunnit, treenasin yli puoli vuotta PT:n kanssa, innostuin kuntosalitreeneistä ja hurahdin joogaan. Olen jakanut lempiruokaohjeitani ja villiintynyt raakakakuista.


Olen potenut Oulu-ikävää, etsinyt kiitollisempaa elämänasennetta, opetellut arvostamaan elämän pieniä hetkiä, jakanut kanssanne lukukokemuksiani sekä ajatuksia onnellisuudesta. Olen haaveillut ja uskaltanut myös toteuttaa haaveitani. Monta olen ollut uskaltamattakin.


Ulkoisesti nämä vuodet ovat olleet "pysähtyneitä". En ole vaihtanut puolisoa, kotia tai työpaikkaa. Sama kissakin onneksi asuu meillä vielä. Toisaalta minusta tuntuu, että elämän ulkoisten olosuhteiden on ollut välttämätöntä vakiintua, jotta olen pystynyt käymään läpi nämä suurehkot sisäiset muutokset. Minulla olisi tuskin riittänyt voimaa myllätä yhtä aikaa elämääni sisäisesti ja ulkoisesti. Omassa päässä on jo ollut tekemistä riittämiin.

Nyt tunnen olevani jonkinlaisessa murroskohdassa ja se heijastuu tänne blogiinkin. Minulla on hirveän vaikeaa keksiä enää mitään kirjoitettavaa, sillä tuntuu, että kaikki on jo tavalla tai toisella sanottu. En halua kirjoittaa päiväkirjaa, vaan antaa jokaisella kirjoituksellani jotain teillekin. Nyt on jo jonkin aikaa ollut takki vähän tyhjänä ja tunne, että minulla ei ole virtuaalimaailmalle tällä hetkellä juurikaan annettavaa. Tunne, että on aika keskittyä hetkeksi reaalimailmaan ja niihin kaikkiin pieniin arkisiin puuhiin, jotka tuovat iloa ja hyvää mieltä. Ihmisiin ympärilläni. Opetella elämään vankemmin läsnä hetkessä ja himppusen vähemmän netissä. Tämä on tunne nyt ja aika näyttää mitä tapahtuu :) Ehkä kirjoittelen jatkossa harvakseen, ehkä en. En tiedä!!


Kiitänkin joka tapauksessa teitä jokaista lämpimästi tästä matkasta! Inspiraatiota keräillessäni kuulisin hyvin mielelläni miksi te aloitte tätä blogia lukemaan tai miksi edelleen luette? Minkälaisia juttuja täältä erityisesti haluaisitte lukea jatkossa? 

Aurinkoista, värikästä ja elämänmakuista alkuvuotta teille jokaiselle! Me jatkamme nyt lomailua täällä Prahassa <3 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...