22. helmikuuta 2015

Bloggaaja - kaiken asiantuntija?

"Mielipide on uusi fakta ja oma kokemus ylin auktoriteetti." Jotakuinkin näin alkoi Image - lehden Tiede vastaan huuhaa - artikkeli, jota silmäilin taannoin kaupan lehtihyllyllä. Artikkeli käsitteli sitä, miten nykyään on entistä yleisempää kyseenalaistaa tieteen antamia vastauksia ja etsiä vastauksia vaihtoehtohoidoista, muiden kokemuksista tai jopa yliluonnollisista ilmiöistä. Imagen jutun mukaan "individualismi yltää nykyään kaikille elämänalueille ja on ajan henki, että oma kokemus voittaa tutkitun tiedon."

Vaikka Imagen jutussa ei sivuttu blogimaailmaa, tunsin silti juttua lukiessani pienen piston sydämessäni. Aloin pohtia omaa blogiani sekä tapaani tuoda täällä esiin minulle hyvää oloa tuottavia asioita. Vaikka silloin tällöin viittaan lukemiini kirjoihin (jotka perustuvat tai ovat perustumatta hyväksyttyyn tutkimustietoon), ovat kirjoitukseni kuitenkin pääosin subjektiivisen kokemuksen tulosta. Jos olen itse kokenut, että tietynlainen smoothie, laihdutustapa tai liikuntamuoto tekee minulle hyvää, saatan hehkuttaa sitä täällä blogissa sangen vahvasti, vaikka minulla ei ole minkäänlaista koulutuksellista tai ammatillista pätevyyttä antaa hyvinvointi- saati terveysvinkkejä kenellekään. Voin hyvin kuvitella, että jokusta ihmistä ovat vinkkini saattaneet ärsyttääkin, sillä minun tapani olla ja elää eivät todellakaan ole ne ainoat oikeat. Se vain saattaa kirjoittajaltakin välillä unohtua, kun uppoutuu innolla jakamaan omia hyvän olon oivalluksia.


Imagen artikkelin myötä mietin myös treeni- ja hyvinvointiblogeja noin ylipäätään. Kuinka bloggaajat saattavat ylistää vaikkapa jotain (yhteistyön kautta saatua?) lisäravinnetta tai välipalauutuutta maasta taivaisiin ilman minkäänlaista kritiikkiä tai viittausta tutkimustietoon. Ellei kyse ole jonkinlaisesta hämärästä blogimainontakuviosta, on positiivisen tekstin takana kuitenkin useimmiten aito usko tuotteeseen ja myös omia positiivisia kokemuksia, joita halutaan jakaa eteenpäin. Moni bloggaaja (itseni mukaan lukien) kokee tekevänsä oikein laittamalla hyvän kiertoon ja kertomalla lukijoille niistä asioista, jotka ovat tuottaneet iloa tai lisänneet omaa hyvinvointia.

En koe ongelmallisena sitä, että blogeissa jaetaan erilaisia vinkkejä välillä jopa hieman hurmoksellisessa hengessä, teenhän niin itsekin. Bloggaajat haluavat inspiroida lukijoita kertomalla asioista, jotka heitä itseään ovat inspiroineet. Pohjimmiltaan tarkoitus on useimmiten aidosti hyvä. Ongelmalliseksi tilanne voi kuitenkin muuttua silloin, kun hyvää tarkoittava bloggaaja ryhtyy omien subjektiivisten kokemustensa myötä "kaiken asiantuntijaksi"; kun omia mielipiteitä ja kokemuksia esitetään faktoina ilman minkäänlaista katsausta aiheen laajempiin taustoihin.



Toisaalta bloggaaminen menisi melkoisen vaikeaksi, jos jokaisen jutun tai väitteen taustalle pitäisi etsiä netistä  tutkimustietoa. Tuntuisi myös hassulta kirjoittaa jokaisen jutun yhteyteen amerikkalaistyylinen disclaimer: "Tämä teksti perustuu kirjoittajan henkilökohtaisiin kokemuksiin. Ole kriittinen ja konsultoi myös lääkäriäsi ennen kuin kokeilet samaa kotona."

Ehkä täällä blogimaailmassa vastuuta on kuitenkin kirjoittajan lisäksi myös lukijalla? Bloggaaminen on kaikille avoin harrastus ja on aivan mahdoton ajatus, että jokainen bloggaaja alkaisi kirjoittaa tekstejään hyvien asiatekstikäytäntöjen mukaisesti. Itse ainakin uskon ja toivon, että me blogien lukijat muistamme, että blogien kirjoittajat ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka jakavat teksteissään omia kokemuksiaan ja vain pieniä palasia elämästään. Bloggaajilla ei monesti ole minkäänlaista koulutusta aiheisiin, joista he kirjoittavat, vaan useimmiten "asiantuntijuus" perustuu bloggaajan omiin kokemuksiin. Olkaa siis kriittisiä myös minun juttuja lukiessanne. En ole kaiken asiantuntija, vaikka välillä innostuksissani sen saatan itsekin unohtaa ;D

Minkälainen on mielestänne bloggaajan vastuu blogin jutuista? Saako esim. lisäravinteita hehkuttaa ja suositella pelkästään omien hyvien kokemusten pohjalta? Entä mikä on blogin lukijan vastuu? Voiko blogimaailmassa todeta "vastuun siirtyvän lukijoille"? Vai pitäisikö blogimaailmaan yrittää ajaa jonkinlaisia yhtenäisiä hyvän kirjoittamisen käytäntöjä? 

20. helmikuuta 2015

Bataatti-kukkakaalisalde tekee salaattiunelmista totta

Kenenkään ei koskaan tulisi sekoittaa toisiinsa ruuan kyljessä syötävää lisukesalaattia ja oikeaa, ravitsevaa, ruokaisaa salaattiannosta! Kun puhutaan ruokaisista salaateista, voidaan suosiolla unohtaa mielikuvat pelkillä kurkuilla, tomaateilla ja tonnikalakasoilla täytetyistä lautasista. Ruokaisat salaatit ovat salaatteja isolla R:llä (vai S:llä?). Ne ovat mitä parhain tekosyy lastata lautanen (överisti) kukkuroilleen kaikkea ihanaa ja maukasta. Ruokaisan salaatin kuuluu olla nimensä mukaisesti ruokaisa. Sen syömisestä pitää tulla hyvä ja kylläinen olo. Ja ainakin minun kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että lautasella on kasvisten lisäksi myös riittävästi proteiinia sekä jotain lämmintä.

Tärkeintä, ehdottomasti tärkeintä on kuitenkin se, että ruokaisa salaatti on herkullista! Ei kuivaa, ei mautonta, ei liian narskuvaa, kylmää tai vetistä. Parhaat salaatit ovat niitä, joiden ajatteleminenkin (saati katsominen) tuo veden kielelle ja mahaan kutkuttavan odotuksen tunteen. Kohta tämä salaatti, tämä herkkuhetki, on minun :)

Kaikki ruokaisat salaatit eivät tietenkään ole aivan yhtä taivaallisia. Monet ovat kategoriaa "ihan jees, nälkä lähti", mutta välillä vastaan tulee salaatteja, jotka tekevät villeimmistäkin salaattiunelmista totta (haha, näitä unelmia on varmasti ihan kaikilla :D). Tällaiseen salaattiin tulee tietenkin kaikkia omia lemppariaineksia, mutta mielellään pienellä twistillä. Minä löysin oman unelmasalaattini Sara la Fountainin Healthy Kitchen - kirjasta. Salaatti oli niin herkullista, että en melkein kestä. Kokeilkaa tekin!


Tässä ohje, hieman muokattuna. Aineslista on melko pitkä, mutta voin luvata, että kannattaa vaivautua. Ja ainahan voi vähän soveltaa oman kaapin sisällön mukaan ;)

Bataatti - kukkakaalisalde (4 annosta)

1,5 dl kvinoaa
kasvislientä
0,5 dl rusinoita
3 rkl cashew-pähkinöitä rouhittuna
1 avokado paloteltuna
itselle mieluisia salaatteja (salaattimix tms.)

Uunivihannekset
1 keskikok. bataatti, pieninä lohkoina
1 kukkakaali, pieninä kukintoina
1,5 dl kypsiä kikherneitä, huuhdeltuina
2 - 3 rkl rypsiöljyä
1 tl garam masala - mausteseosta
1 tl kanelia
0,5 tl juustokuminaa
2 tl suolaa

Kastike
1 pieni valkosipulin kynsi, hienonnettuna
1 tl tuoretta inkivääriä, hienonnettuna
1 limen mehu
1,5 tl hunajaa
2 rkl tuoretta minttua, silputtuna
3 rkl rypsiöljyä

Laita uunivihannekset leivinpaperoidulle uunipellille (itse laitoin kikherneetkin uuniin?). Lorauta vihannesten päälle rypsiöljyä ja lisää mausteet. Pyörittele vihanneksia niin, että mausteet tekoittuvat. Kypsennä vihanneksia 200-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet.

Huuhtele kvinoa juoksevan veden alla. Keitä kasvisliemessä ohjeen mukaan (mutta älä ylikypsäksi). Huuhtele sitten kvinoa kylmän veden alla, ettei se jatka kypsymistä.

Sekoita kulhossa kaikki kastikkeen ainekset paitsi öljy. Lisää öljy ohuena vanana koko ajan sekoittaen.

Sekoita kastike kvinoan kanssa (this is the magic!) ja sekoita joukkoon rusinat, pähkinät ja avokadon palat. Laita lautaselle salaatteja, lisää kvinoasekoitusta ja asettele päälle paahdettuja uunivihanneksia. (Jos syöt samaa salaattia seuraavana päivänä, niin lämmitä uunivihanneksia hieman mikrossa).

Yritän kyllä ihan tosissaan ottaa hienoja kuvia salaattiannoksista, mutta lopputuloksena on useimmiten epämääräisen oloinen kuvaelma kasasta. Vinkatkaa, jos tiedätte jotain hyviä salaattivalokuvauksen kursseja ;)


Syöttekö te usein ruokaisia salaatteja? Löytyykö jotain ehdottomia lemppariaineksia? Kuulostaako tämä salaatti sellaiselta, mistä voisitte tykätä? :)

Oikein ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Toivottelee, Tiina

15. helmikuuta 2015

Sunnuntain mehubaari ja puolukka-boysenmarjaraakakakku

Hei te siellä ja ihanaa aurinkoista sunnuntaita! Ainakin täällä Etelä-Suomessa on ollut tänään upeaakin upeampi kevättalven sää. Valoa on yhtäkkiä niin runsaasti, että siinä voisi melkein kylpeä! Tällainen pirskahteleva auringonpaiste antaa paljon energiaa ja sen myötä ensimmäiset keväiset ajatukset alkavat hiipiä pintaan. Pimein talvi on taitettu, se on ainakin varmaa! 

Rakastan verkkaisia sunnuntaiaamuja ja tämä valo on tehnyt tunteesta tänään vieläkin vahvemman. Meidän sunnuntain aamupalaan kuuluu nykyään melkein aina iso lasillinen tuoreista hedelmistä lingottua makeaa mehua. Appelsiiniä tulee mehuun melkein aina, mutta sen lisäksi laitamme mukaan niitä hedelmiä, jotka kulloinkin sattuvat olemaan sesongissa. Eilen ostin lähikaupasta rasiallisen kiivejä eurolla, ja tänään muutama mehukas hedelmä päätyi meidän mehulaseihin. Tuli muuten ihan superhyvää, aiiii että! Mehulinko oli kyllä ehdottomasti yksi viime vuoden parhaista hankinnoista. Ehkä minun pitäisi ensi kerralla osallistua Ravintolapäivään ja avata mehubaari? ;) 

 

Aamupalan jälkeen lähdimme auringon houkuttelemina pienelle metsäkävelylle. Pururadat olivat hiihtäjien vallassa, joten kävelimme pääosin pienillä kinttupoluilla metsän siimeksessä. Vajaan tunnin kuluttua kotiin palasi kaksi punaposkista reippailijaa :-) Ruokahalu heräsi ja tortillat maistuivat.



Lounaan jälkeen pääsin maistelemaan uusinta raakakakkukokeiluani: puolukka-boysenmarjakakkua! Pohjassa luotin hyväksi havaitsemaani perusohjeeseen, mutta täyteosio poikkesi hieman aimmeista suosikeistani mustikka- ja suklaaraakakakuista. Puolukat tekevät kakusta melko kirpsakan, mutta kirpeyttä saa hyvin taitettua hunajalla ja banaanilla. Raakakakut ovat siitä ihania, että niissä ei ole pakko noudattaa mitään tiettyä kaavaa, vaan mukaan voi laittaa aina marjoja yms. sen mukaan mitä pakkasesta kulloinkin löytyy :) Aiemmista ohjeista poiketen tästä kakusta tuli melko korkea ja aika näyttävä!



Puolukka-boysenmarjaraakakakku

Pohja:
1,5 dl kuorellisia manteleita
1 dl saksanpähkinöitä
n. 2 dl (15 kpl) kuivattuja taateleita
(tänään laitoin pohjaan myös pienen kourallisen rusinoita)

Täyte:
2 dl cashew-pähkinöitä (liotettuna)
1,5 - 2 dl sulatettua kookosöljyä
3 dl puolukoita
3 dl boysenmarjoja
2,5 kypsää banaania
2-3 rkl hunajaa (lisää tai vähennä oman maun mukaan)



Liota cashew-pähkinöitä vedessä väh. 4 tuntia. Laita pohjan pähkinät tehosekoittimeen ja jauha ne rouheaksi jauheeksi. Lisää taatelit (ja tarvittaessa vähän vettä) tehosekoittimeen. Taikina saa jäädä vähän rakeiseksi. Painele seos leivinpaperilla vuorattuun (irtopohjaiseen) kakkuvuokaan (18cm) ja laita pakkaseen täytteen valmistamisen ajaksi.

Sulata kookosöljy vesihauteessa ja puhdista tehosekoitin. Mittaa kaikki täytteen aineet tehosekoittimeen (lisää tarvittaessa hieman vettä) ja anna sen käydä kunnes seos on sileää ja pehmeää. (Minulla ei riittänyt tehosekoittimessa tehot, joten soseutin täytteen lopulta sauvasekoittimella) Kaada täyte vuokaan pohjan päälle ja koristele niin luovasti kuin ikinä haluat :) Anna kakun jähmettyä pakkasessa vähintään pari tuntia. Jos kakku on ehtinyt jäätyä kunnolla, anna palasen sulaa pöydällä tovi ennen herkuttelua!



Miten teidän sunnuntai on mennyt? Oletteko käyneet ulkona nauttimassa auringonpaisteesta? :) Satsaatteko te sunnuntaisin aamiaiseen tai ruuanlaittoon enemmän kuin muina päivinä? Ja hei, onkos siellä muita mehustukseen hurahtaneita? :)

12. helmikuuta 2015

Parempia polkuja (ja lempeämpi elämäntapa) uudessa Oloblogit - lehdessä!

Tänään on ollut jännittävä päivä, sillä kauppoihin on ilmestynyt uusi Oloblogit - lehti, joka esittelee 32 muotiin, kauneuteen, liikuntaan ja hyvään oloon liittyvää blogia. Lehden alkuosa on muoti- ja kauneuspainotteinen, mutta loppua kohti tulee vastaan myös liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä mielenkiintoisia juttuja!

Olen niin kovin onnellinen siitä, että Parempia polkuja - blogi pääsi mukaan hyvän olon osioon! Sain kirjoittaa itseni ja blogini näköisen jutun, jonka lehtialan ammattilaiset taittoivat ihan todella ihanan näköiseksi kuvineen kaikkineen :) Kun minua pyydettiin mukaan lehden tekemiseen, oli minulle heti selvää, että haluan kirjoittaa sellaisesta asiasta, joka on minulle merkityksellinen ja johon aidosti uskon.


Olen kulkenut pitkän matkan ikuisuuslaihduttajasta kohti lempeämpää ja rennompaa elämäntapaa, joten tuntui lopulta aika luonnolliselta kirjoittaa niistä havainnoista ja oivalluksista, joita olen tehnyt elämänmuutokseni varrella. Elämä voi käydä aika kuluttavaksi, jos yrittää jatkuvasti olla laihempi, kauniimpi, timmimpi ja parempi kaikessa. Täällä blogissani olen halunnut tuoda parhaani mukaan esiin ajatuksia armollisuudesta; siitä, että ihminen voi olla onnellinen ja voida hyvin myös fyysisesti, vaikkei noudattaisikaan täydellistä ruokavaliota tai liikuntaohjelmaa. Pienillä asioilla on suuri merkitys ja hyvinvointi on paljon muuta(kin) kuin superfood-smoothie ja teräksinen sixpack.




Täällä blogissa tulen jatkossakin kirjoittelemaan monipuolisesti niistä asioista, joista oma hyvinvointini koostuu. Liikunnasta, ruuasta, unelmista ja vähän matkustelustakin. Välillä ehkä vähän onnellisuudesta ja self help - hömpötyksistä (soriii :D). Eteenpäin mennään innolla, joskus ehkä vähän metsäänkin, mutta aina koko sydämellä, silmät ja mieli avoinna :-)

Käykäähän siis hakemassa lehti viikonloppulukemisiksi ja tulkaa kertomaan mitä tykkäsitte! <3

Ps. Jotkut teistä ehkä muistavat, että loppuvuodesta haaveilin siitä, että saisin joskus vielä kirjoittaa lehteen (klik!). Tässä yksi esimerkki siitä, että omiin unelmiin kannattaa uskoa, niihin hulluimpiinkin! Rohkeasti siis vain niitä omia unelmia kohti, ihan jokainen! :)  

Yksi niistä pienistä haaveista: avustamaton leuanveto vielä joskus. Vielä ollaan aika kaukana, mutta pikkuhiljaa edeten... :D

Nyt pitkästä aikaa hatha-joogaan rauhoittumaan ja avaamaan paikkoja hektisen viikon päätteeksi. Huomennahan se on jo perjantai, ihanaa! <3

10. helmikuuta 2015

Parhaat sosekeittovinkit jakoon!

Muutama päivä sitten kokosin postaukseen hyväksi havaitsemiani keinoja, joiden avulla ruokaan saa helposti lisää väriä ja raikkautta. Jo tuolloin ajattelin, että haluan jakaa kanssanne pikimmiten myös parhaat sosekeittovinkkini, sillä keitot ovat kyllä mitä parhainta arkiruokaa! Helppoa, herkullista, ravinnerikasta ja vieläpä melko kevyttäkin. Kasvissosekeitot ovat kiireisen päivän pelastus, sillä keittoa voi tehdä samalla vaivalla ison kattilallisen, josta syö monena päivänä peräkkäin. Olenpa kuullut, että jotkut tekevät keittoa kerralla jopa pakkaseen asti "pahan päivän varalle" (tai no, kun kasvissosekeitoista on kyse, niin sanoisin kyllä mielummin, että "hyvän päivän varalle" :P).



Kasvissosekeittojen valmistuksessa on mielestäni tärkeää se, että keitossa on joku "juju". Makuasioista ei toki voi kiistellä, mutta olen varma, että kovinkaan moni ei sanoisi herkkuruuaksi sellaista sosekeittoa, jossa on vain porkkanaa, suolaa ja vettä. Täytyy myös painottaa, että kaupan valmiita kasvissosekeittoja ei pysty mitenkään vertaamaan kotitekoisiin ihanuuksiin! Se on vähän sama kuin laittaisi rinnakkain roiskeläpän ja rakkaudella alusta asti valmistetun kotipizzan.

Tässäpä siis muutamia omassa koekeittiössäni hyväksi havaittuja vinkkejä maittaviin kasvissosekeittoihin! Kaikki kuvien tuotteet on itse ostettu ja esiintyvät kuvissa siksi, että satun niitä säännöllisesti käyttämään :)

Sipuli kuuluu kasvissosekeittoihini melkein aina! Sipuli kuoritaan, pilkotaan ja laitetaan kasvisten joukkoon veteen kiehumaan ja muhimaan :) 


Kasvissosekeitossa täytyy olla riittävästi suolaa ja mausteita. Itse laitan yleensä 1,5 kasvisliemikuutiota n. 2-3 litran keittoannosta kohti.


Pelkkä kasviksista ja vedestä tehty keitto on helposti vähän liian köykäistä, eikä pidä nälkää poissa kovin pitkään. Keitosta tulee paljon täyttävämpää, jos kasvisten kanssa kiehumaan heittää myös punaisia linssejä (esim. 1 dl).


Toinen hyvä kikka, jolla lisätä keiton proteiinipitoisuutta, on sekoittaa keiton joukkoon vähän raejuustoa. Itse lisään raejuustoa yleensä vasta lautaselle, en kattilaan.


Lisään keiton sekaan melkein aina 2 dl kookosmaitoa tai jotain maustettua ruokakermaa. Pelkkä kasvis-vesisose on minulle no-no :)

Ainoastaan silloin jätän kookosmaidon / kerman pois, kun laitan keiton sekaan 1/2 pakettia voimakasta Koskenlaskija-juustoa. Tästä taitaa syntyä kyllä aina mun lempikeitot. Kuva täältä.


Yleensä kypsennän kasvikset kattilassa kasvisliemessä, mutta kivaa vaihtelua keittoihin saa kypsentämällä kasvikset uunissa! Esim. paprikoista tulee aromit ihanasti esiin, kun ne paahtaa uunissa ja soseuttaa keiton sekaan vasta sitten.


Valmiin keiton päälle ripottelen usein auringonkukansiemeniä tai paahdettuja kurpitsansiemeniä.


Mitä kasviksia sinne keittoon voisi sitten laittaa? Melkeinpä ihan mitä vain! Totta kai ne omat suosikit pitävät pintansa sosekeitoissakin, mutta monenmoista on tullut kokeiltua matkan varrella; vaihtelevin, yleensä herkullisin lopputuloksin :) Keiton sekaan on eksynyt ainakin näitä:

Bataattia (melkein aina :D)
Porkkanaa (myös melkein aina)
Sipulia
Palsternakkaa
Paprikaa
Kukkakaalta
Omenaa
Punajuurta
Perunaa
Chilipalkoja (palko tai pari tuo keittoon hyvin potkua!)

Tässäpä siis parhaat sosekeittovinkkini minulta sinulle - toivottavasti inspiroidut kokeilemaan :)

Syöttekö te usein kasvissosekeittoja? Olisi kiva kuulla, että onko teillä suosikkireseptejä tai -kasviksia? Mitä laitatte keittoon kasvisten lisäksi? :) 

3. helmikuuta 2015

Aamujoogaa ja naisten ihailua spinningissä

Usein puhutaan siitä, miten ne pienet jutut arjen keskellä tekevät elämästä erityistä ja tuovat mukanaan onnellisuutta. Usein käy kuitenkin käytännössä niin, että niiden pientenkään juttujen äärelle ei ehdi pysähtyä, koska on niin kauhea kiire tehdä kaikkea muuta; selviytyä arjesta ja suorittaa elämää. Lomat ja juhlat ovat asia erikseen, mutta arki menee helposti autopilotilla, samaa turvallista kaavaa toistaen. Rutiinit ovat pelastuksemme kiireen keskellä, mutta joskus tekee hyvää ravistella itseään hereille tekemällä edes jotain toisin kuin kaikkina muina päivinä.

Mietipä vaikka tavallista arkiaamuasi. Sinulla on todennäköisesti tietty kaava, jolla suoritat aamutoimet, jotta ehdit ajoissa töihin tai luennolle. Minulla se menee näin: kello soi 6.18 (koska jos herään 6.20, en ehdi tehdä kaikkea. Kaksi minuuttiahan se ratkaisee :D), marjat mikroon, kissalle ruokaa, rahkaa ja marjoja naamariin, vessaan aamupesulle ja meikkamaan, makuuhuoneeseen pukemaan (ja tuskailemaan mitä laittaisin päälle) ja tadam, päivä voi alkaa (paitsi jos en keksinyt mitä laitan päälle). Jos yritän pukea ennen aamupesua, menee koko aamu ihan sekaisin ja myöhästyn varmasti. Aamupalan jättämistä viimeiseksi en herra paratkoon uskalla edes ajatella. Aamurutiinien sekoittaminen, it's not for everyone ;)



Tänään minulla oli kuitenkin etätyöpäivä ja päätin, että aloitan aamuni kerrankin erilaisella tavalla. Laitoin kellon soimaan tutusti klo 6.18, mutta sen sijaan, että olisi raahautunut suoraan yöpaita päällä ja kahvikuppi kourassa aloittelemaan työpäivää, levitinkin työhuoneen lattialle joogamaton. Kaivoin Yoogaian arkistosta esiin puolen tunnin hathajooga-tallenteen, sytytin parit kynttilät ja joogasin! <3 Kroppa tuntui jäätävän kankealta, mutta kyllä se puolen tunnin aikana jo hieman suostui avautumaankin. Loppurentoutuksessa olisin voinut vaikka pienen onnenkyyneleen tirauttaa, niin ihana olo tuollaisesta päivän aloituksesta tuli. Työkoneen avasin kahdeksalta ja ajatus kulki koko päivän selkeästi ja olo oli rauhallinen. Väitän, että olin about tuplasti tehokkaampi kuin niinä päivinä, kun häsellän kiireessä tsiljoonaa asiaa yhtä aikaa, eikä mikään meinaa tulla valmiiksi. 

Ihan en ilman kahvikuppia saanut päivää käyntiin, mutta ens kerralla kyllä joogaan ensin ja juon kahvit vasta sitten ;)

ATK-assistenttini tänään <3

Ja sitten vielä niistä ihanista naisista spinningissä (arvasin, että joku klikkasi tänne ihan vain sen takia :D). Olin viikonloppuna 75 minuutin spinning-tunnilla, joka oli jo itsessään aivan huikea. Sain tällä kertaa kuitenkin erityiskicksit, kun huomasin olevani n. 40 - 60 vuotiaiden, hyväkuntoisten naisten ympäroimänä. Liikumisen riemu ja siitä seuraavaava itsevarmuus ja hyvä olo ovat todella ihanaa katsottavaa! Muutamalla kilolla sinne tai tänne ei ole yhtään mitään merkitystä silloin, jos pitää itsestään huolta liikkumalla ja antaa sen ihanan olon säteillä ulos asti. Minäkin haluan olla joskus vielä 60-vuotias hyväkuntoinen nainen, joka nauttii liikkumisesta koko sydämensä pohjasta :) Pidetäänhän jokainen huolta itsestämme, omien voimien ja elämäntilanteiden mukaan liikkeessä pysyen <3

Millaisissa tilanteissa sinä inspiroidut toisista liikkujista? :) Onko sinulla ehkä joku urheilullinen esikuva? Ja hei, milloin olet viimeksi kokeillut muuttaa aamurutiinejasi? Uskaltaisiko kokeilla kiireen sijaan esim. joogaa, kävelyä tai venyttelyä ennen työpäivää? ;)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...