29. huhtikuuta 2014

Kipeät kantapäät kuriin uusilla tossuilla + paritreenin parhaat puolet

Sh'bam on tullut melkeinpä vakituiseksi tunniksi viikko-ohjelmaani nyt, kun sen ohjelma on vaan harvinaisen onnistunut. Ihan paras biiseistä on Talk Dirty to Me, jossa pääsee ihanan rohkeasti irrottelemaan. Sh'bamissa on kuitenkin paljon hyppyjä, ja parin edellisen tunnin jälkeen olen tuntenut ikävänpuoleista kipua kantapäässäni, samoin kuin iänikuisessa murheenkryynipolvessani. Aloin fundeerata asiaa tarkemmin ja tajusin, että olen paahtanut melkein puolitoista vuotta menemään yksillä ainoilla treenikengillä! Samoilla kengillä spinningit, salit, tanssit, combatit ja pumpit. Välillä vaan vähän hikien kuivatusta ja taas mentiin. Kaiken lisäksi vanhat Reebokini olivat liukkaat ja niillä esim. lankutus jumppasalissa oli välillä lipsumisen (eikä ollenkaan heikkojen vatsalihasten!) takia haastavaa.

Päätin, että en ainakaan huonojen kenkien takia aio treenejäni pilata, ja suuntasin eilen Intersportiin kenkäostoksille. Sain pääkaupunkiseudun tasoon nähden tosi hyvää palvelua ja pakettitarjouksen niin, että päädyin lopulta hurjastelemaan ja ostamaan kahdet kengät! Violetit Rykät ovat pehmustetut ja sopivat tanssillisiin ja muihin tärähdyksiä sisältäviin tunteihin. 



Punaiset ihanuudet, Niken Free 5.0:t, puolestaan ajattelin pitää salikenkinä. Saa nähdä maltanko olla pitämättä niitä myös ulkona... Juoksuunhan nämä Freet eivät ainakaan tällaiselle heikkokinttuiselle hölkkääjälle käy, mutta kävelyyn, hmm, kävelyyn... No mutta alkuun ainakin aion säästää nämä aivan vain salikengiksi, nam! (*)



Salista puheen ollen: tehtiin tänään Hannan kanssa taas ihan huippu treeni salilla! Me mennään joka kerta vähän eri ohjelmalla, eikä koskaan ole kyllä ollut vaikeuksia keksiä uusia rääkkiliikkeitä. Ainoa vakio meidän treeneissä on leuanveto, jota tehdään joka kerta joko kuminauhassa tai laitteessa avustettuna. Tänään fokus oli muutenkin yläkropassa sekä keskivartalossa. 

Päädyttiin melkeinpä sattumalta tekemään kahden tai kolmen liikkeen pattereita niin, että kierroksia oli aina kolme ja niissä tehtiin vuorotellen kutakin liikettä 10 - 15 toistoa. Leukojen lisäksi tehtiin yläkropalle mm. ojentajapunnerruksia, etunojapunnerruksia ja pystypunnerrusta Smith-laitteessa. Lisäksi tehtiin sellaista leuanvetoa simuloivaa soutuliikettä Smith-laitteessa, oman kehon painolla, tangon alla miltei vaaka-asennossa roikkuen ja sitä kohti ylävartalon voimalla "soutaen". Vaikea selittää, joten ehkä meidän bloggaajien pitäisi ryhdistäytyä ja napata parit asiaankuuluvat salikuvat seuraavilla kerroilla ;)

Vatsoja kiusattiin lankuilla, jalkojen nostolla kattoa kohti sekä paritreeninä neljän kilon pallolla niin, että toinen heitti sivusta palloa maassa istuvalle, joka sitten kiersi pallon kropan toiselle puolelle ja nakkasi takaisin kaverille. Oli kovaa, huh! Ja ajatelkaa, me ollaan Hannan kanssa ihan meidän blogien kautta tutustuttu ja ekaa kertaa vasta viime syksynä ylipäätään yhdessä treenailtu. Jos jotain hienoa näistä loputtomista bloggaustunneista jää käteen (teidän huippujen kanssamatkustajien lisäksi), on se kyllä tämä spontaanisti syntynyt blogikaveruus :) 

 Minä ja Hanna Crossfitissä.

* Pakko tänne loppuun vielä todeta, että olen viimeaikoina mietiskellyt kuluttamiseen liittyviä asioita ja kokenut jonkinsortin ahdistusta loputtomista tavararöykkiöistä ja mainonnan luomasta (ehkä myös itseaiheutetusta) tarpeesta hankkia aina vain lisää. Haluaisin jatkossa kiinnittää huomiota siihen, että hankin pääosin vain tarpeellista ja laadukasta tavaraa. Laadukkaat treenivaatteet ja - kengät ovat kuitenkin sellainen asia, josta en halua tinkiä jatkossakaan. Liikkumisella on niin suuri vaikutus hyvinvointiin, että siihen saa panostaa, varsinkin jos vaihtoehtona on huonoista kengistä johtuvia jalkavaivoja ja liikkumattomuutta. Että niih. ;)

Hyvää vappua teille kaikille! Tästä se kesä nyt alkaa, N-Y-T, nyt. Enää ei tarvitse odottaa, vaan saa vain olla ja nauttia :) Ja hei, kuinka usein te uusitte treenikenkiä? Onko teillä monet erilaiset tossut eri lajeihin vai paahdatteko samoilla läpi kaikkien sisätreenien, kuten minä tein?

27. huhtikuuta 2014

Rapean kotimyslin ohje ja muutama liikuntajuttu, joista innostuin

Pääsiäisen alla tein ensimmäistä kertaa mysliä itse. Minulle kehittyy helposti addiktio kaikkeen sokeriseen ja siksipä en ole enää vuosiin ostanut kaupan valmismyslejä. Sellaisen kun saattaisin helposti syödä lusikalla suoraa paketista, telkkua samalla katsellen. Minusta rapsakka mysli maistuu kuitenkin niin hyvälle, että olen pitkään haaveillut sen tekemisestä kotona.  Hiljaiseen huutooni vastasi jälleen tuo aivan loistavaksi osoittautunut Parempaa ruokaa - kirja, josta pongasin herkkumyslin ohjeen.

Minä olen aikamoinen pähkinähamstraaja, joten kaapistani löytyi sattumalta kaurahiutaleita ja karpaloita lukuun ottamatta kaikkia ohjeen mukaisia ainesosia. Tässä ohjeessa kuitenkin hyvää on se, että voit oikeastaan käyttää siihen mitä tahansa pähkinöitä tai siemeniä, joita kaapistasi sattuu löytymään. Ainoastaan kaurahiutaleet ovat MUST, koska niistä muodostuu se myslin perusmassa.



Tässäpä siis se myslin ohje, josta syntyy lopulta noin 4 - 5 dl rapsakkaa mysliä. Ohjetta voi helposti muokata pienemmäksi tai isommaksi tarpeen mukaan vaihtelemalla erityisesti kaurahiutaleiden määrää. Itselläni ensimmäinen satsi hupeni nopeasti yhdessä pääsiäisvieraiden kanssa ja eilen tein jo uuden. Namm!

Rapea tee-se-itse mysli

2 dl kaurahiutaleita
2 rkl mantelilastuja
2 rkl cashew-pähkinöitä
2 rkl saksanpähkinöitä
1/2 dl kookoshiutaleita
1/2 dl kurpitsansiemeniä
1/2 dl kuivattuja karpaloita tai muita kuivattuja hedelmiä
1/2 dl hunajaa
1/2 tl kanelia
(2 tl öljyä)

Murskaa haarukalla pienemmäksi muruksi pähkinät ja mantelilastut. Sekoita kulhossa kaikki muut aineet paitsi kuivatut hedelmät. Levittele seos uunipellille leivinpaperin päälle ohueksi kerrokseksi. Paista 125-asteisessa uunissa noin 30 - 45 minuuttia, kunnes mysli on saanut hieman kaunista väriä. Minulla erityisesti pellin takaosassa olevat hiutaleet meinaavat palaa helposti, eli paistamisen puolivälissä voi vaikka vähän hämmennellä myslejä pellillä uuteen järjestykseen. Anna myslin jäähtyä paistamisen jälkeen uunipellin päällä, lisää kuivatut karpalot ja laita tiiviiseen purkkiin. Säilytä huoneenlämmössä, ja nauti vaikkapa maustamattoman jugurtin ja mustikoiden kanssa. Toimii!



Myslin lisäksi olen tässä viimeaikoina kokenut innostuksen hetkiä myös muutaman liikuntajutun parissa. Enhän olisi minä, ellen jatkuvasti löytäisi jotain uusia innostuksenaiheita, joiden perässä säntäillä innosta piukeana ja jumppakassin kantokahvat paukkuen. Ennen näiden juttujen tarkempaa ruotimista täytyy minun kuitenkin todeta, että se ensimmäiseksi kaavailemani puolimaraton, Helsinki City Run, jää kyllä tällä(kin) kertaa väliin. Saatan ehkä ruotia yksityiskohtaisempia syitä tähän myöhemmin, mutta pääasiallisena syynä on melko yksinkertaisesti se, että en ole harjoitellut juoksemista ollenkaan tarpeeksi. 

Olen ehkä tulossa siihen lopputulemaan, että kestävyys ei ole minun omin juttuni, ja joutuisin tekemään ihan hirveästi töitä, että pääsisin jonkinlaiseen järkevään kestävyyskuntoon. Sitten paukkuu pahimmillaan polvet ja nilkat ja motivaatio tipahtaa jonnekin sohvatyynyjen tasolle. Ehkä joku päivä peruskuntoni tulee vielä olemaan sitä luokkaa, että pystyn juoksemaan puolikkaan vähälläkin juoksuharjoittelulla, mutta juuri nyt haluan innostua ja tehdä jotain ihan muuta. Minulla on tosi huippu, hyvänolon liikuntadraivi päällä juuri nyt, enkä haluaisi sitä suottaa horjuttaa tekemällä asioita, joita kohtaan en tunne juuri minkäänlaista intohimoa. Times change, people change, opinions change. Ehkä joskus voi taas olla toisin, mutta tänä keväänä koen suurta innostusta seuraavista jutuista:



SH'JAM
Kyllä! Meidän huippu, huippu liikuntakeskus järjestää lähiaikoina kaksi kahden tunnin mittaista SH'JAM - tuntia! Siis tuntia, jotka yhdistävät Sh'Bamin ja BodyJamin parhaita paloja uusista ja vanhoista ohjelmista. Tunnin toisena vetäjänä on yksi SATSin parhaista ohjaajista, ja voin kyllä todeta, että tätä lähemmäs liikuntataivasta minä en voi päästä. Hallelujah ja kiitos.


KUNTOSALI
Jos kestävyyskehitykseni on takkuista, saan jonkinsortin onnistumisenkokemuksia voimatasojen muutoksista. On aika motivoivaa tarttua salilla entistä isompiin painoihin (jotka ovat kuitenkin edelleen hyvin pienet :D) ja kuvitella näkevänsä häivähdys hauislihaksesta jossain tietyssä optimivalaistuksessa. Viime aikoina olen tehnyt salilla kaikkea kivaa ja toiminnallishenkistä Hannan kanssa, ja nämä huiput yhteistreenit jatkuvat onneksi edelleen - jatkossa ehkä myös ulkona. Ajattelin kuitenkin nyt ottaa viikko-ohjelmaan myös toisen salitreenin, jossa voi ihan konkreettisesti seurata edistymistä tietyillä osa-alueilla. Laadin itselleni kokonaisvaltaisen 11 liikkeen ohjelman, jolla mennään nyt ainakin toukokuun loppuun asti. Tästä olisi toiveena saada boostia myös lisää lihasvoimaa - haasteeseen, josta on muuten kohta jo kuukausi takana. Olisikos kohta välitestin paikka, jotta voi tsekata mikä osa-alue kaipaa erityistä huomiota toukokuussa? ;)

Myös ulkona olisi kiva treenailla.


SUUNNISTUSKURSSI
Tiedättehän, että rakastan samoilla metsässä geokätköjä etsien ja pieniä luonnon ihmeitä ihastellen? Joskus yksi asia vain johtaa toiseen, ja kyllä, minä olen nyt ilmoittautunut suunnistuksen alkeiskurssille! Tästä sekä syyte että iso kiitos menee Sporttaillaan - blogin Hannalle, joka on saanut tartutettua suunnistusinnostuksen minuunkin! Vielä en tosin voi sanoa tuleeko tästä lempparilaji ollenkaan, sillä olen viimeksi suunnistanut lukiossa seuraamalla salaa ryhmän liikunnallisesti lahjakkaampia tyyppejä. Kolmiulotteinen hahmotuskykyni on olematon ja karttaa osaan lukea vain jotenkuten kääntämällä sen aina maaston mukaisesti samaan suuntaan. Eli jos pyörin paikallani 360 astetta, on minun koko ajan käännettävä myös karttaa, sillä muuten en tajua siitä mitään. Toukokuusta tulee kuitenkin suunnistuskuu, hyvässä tai pahassa ;)

Kuva lainattu täältä.

3 TUNNIN CYCLING - MARATHON
Okei, no tämä on näistä ehdottomasti se suurin ehkä. Pongasin ryhmäliikuntalukkarista tämän hurjimuksen ja tietenkin ajattelin heti, että pakko päästä kokeilemaan! Haittaakohan, jos on käynyt spinningissä koko kevään aikana vain kolmesti, eikä muutenkaan ole juuri kestävyyskuntoa? ;) Taidan hieman jututtaa salin ohjaajia ja kysellä, että kelle seinähulluille tämä marathon on oikein suunnattu, ja minkälaista ensiapua on paikalla. Kiinnostaisi kyllä, mutta rohkeus (ja järki) ei taida antaa periksi...

Tässäpä näitä liikuntainnostuksia taas hetkeksi:)

Miten kevät on vaikuttanut teidän liikkumismotivaatioon? Onko sitä normaalia enemmän tai vähemmän? Oletteko löytäneet uusia innostuksenkohteita? Entäs oletteko koskaan tehneet mysliä? Vinkkejä? :)

21. huhtikuuta 2014

Feelgood - aamupalaa, geokätköilyä ja 12 km raskas lenkki

On mukavaa saada blogihaasteita, mutta paheenani on vastata niihin aivan liian myöhään. Viisi kuukautta sitten, keskellä pimeintä marraskuuta, sain Ilon Päivä - blogista kivan ja yksinkertaisen haasteen:  

 ...kuvaa täydellinen aamiaisesi, jossa kulminoituu aistien hemmottelu aidoilla mauilla, valmistustapa, joka on sekä riittävän aamuhelppo että täynnä rakkautta, ja terveellinen kokonaisuus, joka ravitsee pitkälle päivään.

Arkiaamujen lähtölaukaukseksi on minulla vakiintunut juustolla ja kasviksilla vuorattu ruisleipä, palanpainikkeena lasi maitoa. Arkiaamiaiseni on hyvä ja täyttävä, mutta ei täydellinen. Täydellisen aamupalan ei tarvitse olla monimutkainen, mutta se tarvitsee seurakseen rauhallisen vapaapäivän aamun. Vaikkapa lauantain tai pääsiäisloman. Täydellinen aamupala on vähän brunssimainen, mutta silti raikas ja jokseenkin terveellinen. Sen syömisestä tulee hyvä olo ja se antaa energiaa pitkälle päivään. Siitä saa vitamiineja ja vaikka se on riittävän yksinkertainen, siinä on ripaus luksusta.

Minun täydellinen aamupalani näyttää jotakuinkin tältä:


** Kahvia
** Itsepuristettua appelsiinimehua
** Juustolla ja runsailla kasvispinoilla vuorattua ruisleipää
** Luonnonjugurttia, jossa mukana itsetehtyä mysliä ja mustikoita

Ripauksen luksusta tuo appelsiinimehun juominen viinilasista sekä jugurtin nauttiminen kauniista Kastehelmi-maljasta.


Appelsiinimehun puristaminen ei ole kovinkaan hankalaa. Appelsiinit yöksi jääkaappiin ja aamulla saat puristettua viileää, makeaa ja raikasta mehua, nams! Tämä on vakiintunut meidän sunnuntaiaamun juomaksi.


Tämä itsetehty mysli on rrrrrapsakkaa ja voi hyvä sylvi miten herkullista. Jaan ohjeen kanssanne lähiaikoina!


Täydellisen aamupalan lisäksi pääsiäiseen on mahtunut mukavia hetkiä ulkoilmassa, ihanien ihmisten seurassa. Perjantaina pongasimme serkkuni kanssa kevään ensimmäiset geokätköt, ja kyllä taas muistui mieleen miten hauska (ja ehkä myös hievenen nörtähtävä) harrastus tämä onkaan! Mieli virkistyy metsässä ja kroppakin saa erilaista ärsykettä, kun kiipeilee kivillä ja kallioilla. Jos et vielä ole tutustunut lajiin, niin käypä lukaisemassa tämä viime keväänä kirjoittamani Miten aloittaa geokätköily - juttu.


 Kätkön loggaaminen on tarkkaa puuhaa ;)

Välillä saa vähän venyttää, että yltää... Tämä on sitä luonnon omaa BodyBalancea ;)

Pienenpieni geokolikko jatkoi matkaansa.

 Ilta alkoi jo hämärtää, mutta vielä yksi...

Ulkoilut eivät kuitenkaan loppuneet perjantaille, vaan lauantaina kävimme siskoni kanssa kävelyhölkkäämässä 12 kilometrin lenkin! En ole juossut varmaankaan kuukauteen ja voi jösses miten se tuntuikaan... Kahdeksan kilometrin kohdalla hyydyin täysin ja aikamoista tuskaa oli loppumatka. Kun päästiin kotiin, jalat jumahtivat kuin puupökkelöt, ja oli siinä illalla venyttelemistä... Ehkä vähän raju lenkki viimeaikojen juoksumäärät huomioiden!! :D Mutta olipa piristävää juosta ilman ikäviä kipuja ja ennen kaikkea yhdessä kaverin kanssa! Ehkä se on se mitä juoksuharrastukseni nyt kaipaisi syttyäkseen jälleen... lenkkeilykaverin :)) En oikeastaan tällä hetkellä kaipaisi kuin sitä yhtä juoksulenkkiä viikossa, mutta sekin on meinannut viimeaikoina tipahtaa pois muiden treenien tieltä. Kunpa saisi kiinni taas edes jonkinlaisesta (kivuttomasta) lenkkeilyrytmistä!

Sunnuntain kruunasi vielä jo lähes perinteeksi tullut sali + Sh'bam - kombo. Se on kyllä sellainen endorfiinit kattoon - yhdistelmä, ettei paljon parempaa voisi ollakaan. 

Kyllä on tehnyt pääsiäisloma tehtävänsä, ja onneksi sitä vielä on päivän verran jäljellä. Kyllä ihminen vain voi paremmin, kun mukana on kaverit, luonto, hyvä ruoka, liikunta, sauna ja aurinko. Paljon enempää ei kyllä voisi toivoa. Mistä te saitte hyvää fiilistä pääsiäisenä? Onko geokätköily jo tuttu harrastus? ;)



15. huhtikuuta 2014

Kasvisruokailijan tortillat: Avokadotaivas + Leftover party

Kun ajattelen tortillaa, näen mielessäni jauheliha- tai kanatäytteisen käärön. Lihattoman huhtikuun myötä olen joutunut katsomaan tätäkin asiaa uusin silmin: mitä kasvissyöjä laittaa tortillan väliin?

Interwebbi on epäilemättä jo aivan ääriään myöten täynnä vastauksia tähän(kin) kysymykseen, mutta juuri siksi minä en halunnutkaan käyttää Tohtori Googlen palveluksia etsinnöissäni. Hakutulosten äärellä kun tuppaa iskemään runsaudenpula ja jonkinsortin mistä minä nyt muka voin tietää mikä näistä on paras - tyyppinen ahdistus.

Niinpä päätin koota tortillat mukaillen muistikuviani, aiempia kokeilujani ja pakastimen sisältöäni. Prahassa on yksi aivan törkeän hyvä kasvisruokapaikka (vinkkipostaus tulossa!), missä olen syönyt elämäni parhaat kasvisruoka-annokset. Edellisellä reissulla tammikuussa söin sellaista syntisen hyvää avokadotäytteistä tortillaa, etten ole vieläkään toipunut kunnolla. 

Ensimmäisessä kotitortillaversiossani yritin siis parhaani mukaan jäljitellä tätä taivaallista annosta. Stalkkasin ravintolan nettisivut ja sen jälkeen ryhdyin vain kokeilemaan (keittiöluovuus ei suurin vahvuuteni, that I can tell ya).  Annos on hyvin yksinkertainen, ja siksi luulenkin päässeeni kokeilussani noin 75% lähelle Prahan kokemusta. Suurimpana erona ehkä se, että en tiedä minkälaisessa marinadissa avokado pitäisi kylvettää, että siitä tulisi niin pehmeän samettista kuin Prahassa. (Vai hmm, vaatisiko tämä sittenkin itse kokin marinointia tshekkiläisellä oluella?) Lopputulos ei kuitenkaan ollut paha lainkaan, joten suosittelen kokeilemaan tästä eri variaatioita kotona... ja sitten matkustamaan Prahaan syömään sitä ehtaa versiota ;)

AVOKADOTÄYTTEISET PRAHA-TORTILLAT
 (pari annosta)



1 syöntikypsä avokado
n. 10-15 cm pala kurkkua
Sopivasti feta-juustoa
Marinadi avokadolle:
1/2 sitruunan mehu
1-2 rkl avokado- tai oliiviöljyä
2 tl hunajaa
ripaus mustapippuria

Pilko pieniksi kuutioiksi avokado, kurkku ja feta-juusto. Fetaa ei tarvita tosiaankaan kovin paljon, vaan ihan vain pieni kasa joukkoon. Laita alkuun mieluummiin liian vähän kuin liikaa, ja lisää myöhemmin paloja, jos tarvii. Pirskottele avokadon päälle hieman sitruunamehua, jottei se suutu ja mustaksi muutu. Sekoita astiassa avokado ja feta. Laita kurkut omaan kulhoonsa.

Valmista marinadi sekoittamalla sen ainekset keskenään. Jos sitruuna on kovin iso, niin vähän alle puoletkin puolikkaan mehusta riittää. Kaada marinadi avokado-fetaseoksen päälle, hämmennä seosta hieman lusikalla, ja laita jääkaappiin kuvun alle marinoitumaan 30 - 60 minuutiksi.

Kun odottavan pitkä aika on kulunut, kuumenna paistinpannu kuumaksi ja paista tortillalevyä hetki molemmin puolin. Tämän jälkeen nosta tortilla lautaselle ja muovaile siitä nopeasti tasku ennen kuin se jähmettyy. Ota täytteet jääkaapista, kaada kurkut avokadoseoksen joukkoon ja täytä tortilla niin täyteen kuin mahdollista. Seuraavalla kerralla taidan itse kyllä tehdä tupla-annoksen täytettä - kuvassa näkyvä määrä on aivan liian pieni!



Avokadotäytteinen tortilla oli aika täydellistä alkupalaksi, mutta tämän jälkeen minua alkoi haluttaa jotain "lihaisampaa". Enter the soijaruohe! Löysin pakkasesta aiemmin tekemääni kookoksista tomaatti-soijakastiketta, jonka resepti löytyy tämän linkin takaa. Tässäpä siis erittäin hyväksi havaittu ja täyttävä kasvissyöjän tortilla. Aikaa väkertämiseen menee ehkä vähän liikaakin, jos ei satu olemaan kastiketta valmiina, joten tämä voisi toimia parhaiten leftover-tyyppisenä ruokana perjantai-iltana?


TÄYTTÄVÄT LEFTOVER TORTILLAT



 Lämmitä tortillalevy pannulla tai mikrossa. Lisää täytteeksi kerroksittain:

Tomaatti-chilisalsaa (kts. ohje).
(Omat tortillani tein tällä kertaa ilman salsaa, ja ihan mainiosti toimi niinkin. Tämä salsa vain nostaa tortillakokemuksen seuraavalle tasolle...)

Kookoksista tomaatti-soijakastiketta, lämmitettynä (kts. ohje)

Avokado-täytettä (kts. Praha-tortillat)
(Paljon nopeamman version saat, kun jätät marinadin tekemättä. Toimii epäilemättä niinkin, sillä onhan avokado <3)

Tsatsikia
(Tähän löytyy taatusti netin ruokaohjehelvetistä joku hyvä ohje... Itse en jaksanut käyttää kaikkea energiaani keittiössä hääräämiseen, joten tyydyin tällä kertaa kaupan valmisversioon. Hyvää oli, ja ilman ei kyllä pärjää!)

Bite me! :)

Syöttekö te tortilloita? Mitä laitatte täytteeksi? Oletteko koskaan tehneet itse tortillalevyjä? Minä yritin kerran, mutta se yritys päättyi katastrofiin, pahaan mieleen ja nälkä-kiukkukombossa tehtyyn lähikauppareissuun... Haluaisin vielä antaa itsetehdyille tortillalevyille mahdollisuuden, mutta ilman pomminvarmaa ohjetta en uskalla...

13. huhtikuuta 2014

Yhdeksän kuukautta ja 26 testattua ryhmäliikuntatuntia: topit ja flopit

Hikeä, sitä on vuodatettu sitten elokuun 2013, jolloin aloitin ryhmäliikuntahaasteen. Haaste sai alkunsa siitä, että olin hieman puutunut kesän juoksuharjoituksiin, ja halusin lisää monipuolisuutta treeneihini. Olen liikkujatyypiltäni kokemuksennälkäinen elämyspongari, joka motivoituu uusista lajeista ja niiden myötä löytyvistä uusista lihasryhmistä. Kääntöpuolena tälle elämyspongailulle on tietynlainen lyhytjänteisyys. Ainakin tällä hetkellä minusta tuntuu, että en voisi treenata tavoitteellisesti vain jotain yksittäistä lajia, mistä seuraa tietenkin se, etten voi myöskään kehittyä missään liikkumisen osa-alueessa omalla mittapuullani "huipuksi". Liikkumisessa on kuitenkin mielestäni tärkeintä sen ilo ja mielekkyys, ja jokaisella on onneksi vapaus (ja vähän vastuutakin) etsiä se oma paras tapa pitää kehostaan huolta.

Jos monipuolisuus motivoi, niin sitä on täältä ainakin tämän vajaan vuoden aikana löytynyt! Sen lisäksi, että olen treenannut PT:n kanssa, ja enenevissä määrin myös kuntosalilla, olen käynyt yhdeksän kuukauden aikana 26:lla eri ryhmäliikuntatunnilla. Haasteen alkuaikoina, arviolta noin pari ensimmäistä kuukautta, minulla oli käytännössä joka päivä joku lihas hellänä uudenlaisesta treeniärsykkeestä. Pitkäaikaisin kokovartalojumi aiheutui ensimmäisestä Absolution - tunnista. Taisin joutua nousemaan sängystä ylös kierähtämällä neljänä aamuna treenin jälkeen.

 Jumppatrikoita ja säärystimiä, niitä on kulutettu... Kuva täältä.

Tässä listaa testaamistani tunneista jonkinlaisiin kategorioihin ryhmiteltyinä. Pinkillä merkitty tunnit, joissa olen käynyt useammin kuin kerran. Kuvauksia yksittäisistä tunneista pääset halutessasi lukemaan Ryhmäliikuntahaaste-sivun kautta.

Tanssilliset tunnit
Zumba, Sh'bam, BodyJam

Kehonhuoltotunnit
BodyBalance, Yin-Yang, FLX, SomaMove, Yoga, Hot-jooga, Saunajooga

Lihaskuntotunnit
BodyPump, CrossTraining, CrossFit, Shape, ShapePulse, SatsPowerStep, Champs, AbSolution, Hulkin ABSit.

Aerobiset syke-tunnit
BodyCombat, Cycling, SatsCycling, IndoorRunning, Fit as a Fighter, MUD, ViPR


FLOPIT
Zumba - säntäilystä en edelleenkään tykkää, enkä taida mennä niin kauan kun osallistumisesta ei makseta palkkiota - osallistujille.

Bikram - jooga. Pyörryttävä joogakokemus Prahassa. Ei auennut portti tyyneyden lähteille, eikä sisäinen valo juurikaan kajastanut.

Hihih, tältä se tismalleen tuntui. Kuva täältä.



TOPIT
BodyJam ja Sh'bam - Tanssiminen on vapauttavaa ja jotenkin siinä tuntee pääsevänsä kosketuksiin sellaisen itseilmaisun osan kanssa, joka muuten pysyttelee visusti piiloutuneena. Tanssiminen on perustavanlaatuisen ihanaa! Olin tosi iloinen, että BodyJam tuli SATSin ohjelmistoon viime syksynä. Sh'bamille annoin toisen mahdollisuuden, ja nyt sekin on yksi suosikeistani. Siellä on helppo irrotella. Tänään taas sinne :)

CrossTraining - Toiminnallinen rääkkitunti, jonka aikana tehdään parhaimmillaan seitsemää erilaista kyykkyliikettä. Muutenkin tunnin aikana saa äärimmäisen tehokkaan kokovartalokäsittelyn. Tunnin jälkeen olo on kuin asfalttikoneen alle jääneellä oravalla. Sitten tulee endorfiinit, ja tunne, että voisi halata jokaista vastaantulijaa kotimatkalla.

BodyBalance - Tarvinneeko tästä edes enempää sanoa? Sitä joko tykkää Balancesta tai ei. Jos tykkää, niin tietää. Erityisesti edellinen ohjelma oli huippu niin musiikillisesti kuin liikkeidensäkin puolesta.

Flume - Insane feat. Moon Holiday


ERIKOISIA TILANTEITA HAASTEEN AIKANA
Haasteen aikana sattunut ja tapahtunut...
  • Musiikkilaite rikki Absolution - tunnilla. Jumppaaminen täydessä hiljaisuudessa. Jotain puuttui.
  • Ohjaaja unohti tulla SomaMove - tunnille. Varttia myöhemmin saliin ilmestyi pystymetsästä napattu ohjaaja, joka veti Hulkin Absit - nimisen tunnin. Siis väärän tunnin, väärään aikaan. Ihan kivaa silti oli :)
  • Kun alkoi itkettää SomaMoven loppuvenyttelyjen aikana.
  • Kun minua ainakin kymmenen kiloa ja kymmenen senttiä pienempi tyttö nosteli minua Fit as a Fighter - tunnilla, mutta tyttö ei noussut minun käsittelyssäni tuumaakaan.
  • Ohjaaja veti Zumban sanomatta alkuesittelyjen jälkeen sanaakaan.

Mitkä ovat olleet sinun liikunnalliset topit ja flopit viime aikoina? Oletko löytänyt hiljattain uusia suosikkilajeja tai tehnyt päätöksen, että tänne tulen uudelleen vain korvausta vastaan? ;) 

Oletko sinä pitkäjänteinen liikkuja, joka tekee päämäärätietoisesti töitä tavoitteiden eteen vai oletko pikemminkin lyhytjänteisempi liikunnan elämyspongari/sekakäyttäjä? Vai vähän molempia?

9. huhtikuuta 2014

Kasvisruokasuosikit paljastuvat (sisältää avunpyynnön)

Muistatteko, kun Riku ja Tunna lanseerasivat Docventuresissa viime syksynä lihattoman lokakuun? Jokunen teistä bloggaajistakin taisi osallistua haasteeseen. Itse olin tuolloin vielä "elämäntapamuutoksessa" sellaisessa vaiheessa, etten uskaltanut lähteä heiluttamaan sitä jonkinasteista tasapainoa, joka syömiseeni oli alkanut löytyä. Ajatus jäi kuitenkin mieleeni elämään, kunnes nyt maaliskuun lopussa päätin ex tempore, että minäpä pidänkin lihattoman huhtikuun.

Kuva: weheartit.

Taustalla ei oikeastaan ole mitään erityistä ideologiaa tai etiikkaa, vaan se, mikä minua ajaa, on uteliaisuus. Ruokavalioni on muuttunut vähitellen enemmän ja enemmän kasvispainotteiseksi, mutta olen silti syönyt lihaa päivittäin. Vähintään leikkelettä leivän päällä, mutta yleensä myös lihavaihtoehdon lounasravintolassa. Viikonloppuisin teemme myös melko usein liharuokaa. Minulla ei ole mitään lihansyöntiä vastaan. Minä tykkään lihasta. Mutta silti haluan kokeilla miltä tuntuu olla ilman. Ja voin kuulkaa kertoa, että jo tämä ensimmäinen viikko on ollut todella mielenkiintoinen! Kalaa ja äyriäisiä syön tälläkin hetkellä, mutta nyt sitä vasta näkee miten haastavaa lihaton elämä voi välillä olla. Kotona niinkin sujuu, mutta auta armias, kun olet työmaaruokalassa ja vaihtoehtoina on joko a) yrttimaustettua naudan paahtopaistia tai b) mautonta ja hajutonta pakastekasvishöystöä... Muitakin erikoisia tilanteita on tullut vastaan, mutta näistä teen yhteenvedon sitten toukokuussa!

Uteliaisuuden lisäksi minua inspiroi tässä kokeilussa myös lihansyönnin vähentämisen terveydelliset vaikutukset. Lihattoman lokakuun Facebook-sivulla kerrotaan mm. seuraavaa: "Lihansyönnin terveydelliset haitat ovat myös merkittäviä: esimerkiksi syöpäjärjestöjen mukaan terveellinen määrä olisi korkeintaan 300 grammaa lihaa viikossa, kun suomalaiset kiskovat 200 grammaa päivässä!". Johtuukohan iästä, että minua kiinnostaa nykyään ruuan terveysvaikutukset todella paljon. Kaksikymppisenä ajattelin; kuinka paljon kaloreita, nyt ajattelen; kuinka paljon hyvää tekeviä ravintoaineita.

Kuva: Weheartit.

Kokeilun hyvä puoli on myös se, että kotona tulee tehtyä aivan uudenlaisia ruokakokeiluja. Nyt huomaan lehdissä ja blogeissa sellaisia kasvisruokareseptejä, jotka aiemmin olen vain sivuttanut nopeasti selaamalla. Ajattelin linkata tähän muutaman kokeilemani reseptin, mutta ennen kaikkea haluaisin pyytää apua teiltä hyvät kanssasisareni. Jotkut kasvisruuat (samoin kuin liharuuat) ovat mauttomia, siitä ei pääse mihinkään, mutta meillä kaikilla on taatusti vähintään yksi superherkullinen kasvisresepti, jonka pariin palaamme yhä vain uudestaan. Olisin ihan superiloinen, jos voisit jakaa lempikasvisruokareseptisi minun ja muiden lukijoiden kanssa, jotta mekin saamme nauttia tästä herkusta :) 

Omia kokeilujani tähän mennessä:

(pongasin reseptin alunperin Sporttaillaan - blogista)

Bataatti-juureskeitto
(Keitä kasvisliemessä bataatti, porkkana, palsternakka, sipuli ja punajuuri. Soseutuksen jälkeen lisää joukkoon mausteita sekä 2 dl savujuuston makuista ruokakermaa. On muuten tautisen hyvää ja ihanan väristä! Vinkkinä, että Lidlissä myydään käteviä juurespusseja, mistä saa tehtyä mukavan monipuolisen keiton.)
 



Soijaa tomaatti-kookoskastikkeessa 
(Parempaa ruokaa - kirjasta)

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
1/2 punaista chilipaprikaa
2 dl soijarouhetta
70 g tomaattipyrettä
500 g paseerattua tomaatti (jos tykkäät tulisesta, niin suosittelen Rainbown chili-maustettua, slurps!)
2 dl vettä
2 dl kookosmaitoa
(halutessasi esim. papuja)
pippuria, mausteita, soijakastiketta

Pilko kasvikset ja kääntele niitä ja soijarouhetta hetki pannulla avokadoöljyssä. Laita joukkoon tomaattipyree, paseerattu tomaatti, vesi, kookosmaito, mausteet. Anna kiehua hiljalleen noin tunti. Lisää kypsennyksen aikana vettä tarvittaessa. Tarkista maku & tarjoa täysjyväriisin kanssa.

Mikä on sinun lempikasvisruokareseptisi ja mitä mieltä olet tällaisesta lihattomasta kokeilusta? Voisitko itse kokeilla?

6. huhtikuuta 2014

Kannattiko palkata Personal Trainer?

Joulukuussa ostin puhtaasti mielenkiinnosta kuuden kerran PT-paketin. Tapaamistahti on ollut verkkainen, mutta viime keskiviikkona tapasimme Personal Trainerini kanssa tällä erää viimeistä kertaa, ja nyt onkin hyvä hetki tehdä asian tiimoilta pieni yhteenveto, ja miettiä kannattiko tavallisen kuntoilijan palkata Personal Trainer.

Suunnittelin ensin tekeväni aiheesta plus-miinuslistan, mutta pohdintojen jälkeen totesin, ettei niin mustavalkoista erottelua ole kovin järkevää tehdä tässäkään asiassa. Jokaisella väittämällä, kuten esimerkiksi "treenaaminen PT:n kanssa on kallista", on aina myös kääntöpuolensa. Totta on, että ei PT:n palkaaminen aivan ilmaista ole. Itse maksoin kuuden kerran paketista 360 euroa. Kuulostaa paljolta, ja onkin sitä. Ei sellaista investointia ihan joka kuukausi pysty tekemään. Silti olen sitä mieltä, että hyvinvoinnille ei pysty laittamaan hintalappua. On osittain omista valinnoista kiinni, käyttääkö 60 euroa esimerkiksi uusiin farkkuihin, vai motivaation ja uusien treeni-ideoiden etsimiseen PT:n avustuksella. Itselleni valinta oli tässä kohtaa selkeä, ja vaikka hinta olikin kipurajoilla, maksan silti mielelläni suomalaisesta työstä ja henkilökohtaisesta palvelusta. 

Tässä muutamia havaintojani matkan varrelta. Mitä opin, ja kannattiko kokeilla. Toivottavasti tästä on apua teille, jotka olette joskus harkinneet Personal Trainerin palkkaamista!

  • Palkkasin PT:n, koska minua yksinkertaisesti kiinnosti tietää, miten tämä vaikuttaisi tällaisen peruskuntoilijan motivaatioon ja kehitykseen. Mitään ruokavalioon, laihtumiseen tai kehon muokkaamiseen liittyviä tavoitteita ei asetettu. Uskon, että PT-treeneistä saisi vieläkin enemmän irti, mikäli olisi yhdessä asetettu joku konkreettinen, aikaan sidottu tavoite, johon sekä yhteiset treenit että PT:n laatima treeniohjelma tähtäävät. Itselläni homma oli aika hajanaista tämän selkeän tavoitteen puuttumisen vuoksi, vaikka leuanvetoprojekti olikin koko ajan siellä taustalla.
  • Yhteistreenit PT:n kanssa ovat mahtavia! Opin joka tapaamisella jonkin uuden liikkeen, tai vähintäänkin jotain uutta liike- tai treenitekniikasta. Sain lisävarmuttaa esim. kyykkytekniikkaan ja leuanvetoharjoituksiin. Erona kaverin kanssa suoritettaviin treeneihin on mielestäni se, että Personal Trainerilla on asemansa puolesta velvollisuus tarkkailla asiakkaan tekniikkaa koko ajan, ja treenin aikana on koko ajan "turvallinen olo". Tsemppauksen puolesta PT:n ja hyvän treenikaverin välillä ei mielestäni ole hirveästi eroa. Molemmat auttavat ylittämään mukavuusalueen rajat ja kannustavat tekemään vielä ne viimeiset, tuskaiset toistot, jotka yksin jäisivät tekemättä.
 Kuva täältä
  • Parilla viimeisellä kerralla keskityimme PT:n kanssa TRX-treeniin, ja minulle avautui aivan uusia treenausmahdollisuuksia. Nyt voin mennä salille tarvittaessa vaikka vain puoleksi tunniksi ja saada silti aikaiseksi hapottavan treenin TRX-naruissa. Viimeksi tänään hyödynsin näitä oppeja tehdessäni lyhyen salitreenin ennen Sh'bamia. Oman kehon painolla tehtävän liikkeet ovat huippuja!
 Kuva täältä.
  • Jäi vähän harmittamaan, että kahvakuulatreenejä emme ehtineet PT:n kanssa tehdä. Näin jälkiviisaana sanoisin, että minun olisi vielä selvemmin pitänyt osata kertoa PT:lle minkätyyppisistä treeneistä olen kiinnostunut. Tämä liittyy ykköskohtaan: mitä selkeämmin pystyt ilmaisemaan PT:lle tavoitteesi, sitä varmemmin saat niitä treenejä ja tuloksia, joita haluat.
  • Ennen kuin palkkaat PT:n, selvitä toimiiko hän kokopäiväisenä trainerina, vai tekeekö hän treenaushommia toisen ammatin ohessa. Oma PT:ni toimi osa-aikaisena trainerina toisen kokopäivätyön ohessa, minkä vuoksi yhteydenpito ja yhteisten treeniaikojen löytyminen ei ollut aina ihan niin jouhevaa kuin olisi voinut toivoa. 
  • Oli PT sitten kokopäiväinen trainer tai ei, on hyvä selvittää heti suunnitteluvaiheessa se, miten valmis PT on tukemaan ja neuvomaan sinua esim. sähköpostitse tai puhelimessa tapaamisten välillä. Ymmärrän hyvin, että PT:n täytyy vetää hommaan joku selkeä raja, jotta heidän aikaansa ei kulu liikaa ns. "ilmaisen neuvonnan" antamiseen, mutta minulle jäi hieman epäselväksi miten paljon PT pystyy tsemppaamaan asiakasta yhteisen treeniajan ulkopuolella. Meidän jokainen yhteistreeni oli loistava, mutta ne olivat kuitenkin toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, eikä sellaista syvempää PT-asiakassuhdetta päässyt kehittymään.
 Saako laittaa sähköpostia treenien välillä, jos on kysyttävää tekniikasta tai ruokavaliosta? Kuva täältä.
  • Jos taloudellisesti suinkin mahdollista, pyri tapaamaan PT:tä säännöllisesti, 2-4 x kuukaudessa. Minun ja PT:ni tapaamisten välillä oli vähän pitempiä taukoja (pääosin minun kiireistäni johtuen), mutta jatkossa panostaisin kyllä vielä vahvemmin säännöllisyyteen ja sitoutumiseen.
  • Usein kuulee, että Personal Trainer on erityisesti hyödyksi aloitteleville liikkujille, jotka kaipaavat ulkopuolelta motivointi- ja treenausapua. Tämä on varmasti totta erityisesti silloin, jos on täysin pihalla vaikkapa siitä, mitä kuntosalilla pitää tai voi tehdä. Itse olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että aktiivisesti liikuntaa harrastava ihminen hyötyy PT-treenistä vähintään yhtä paljon kuin aloittelijakin. Treeneihin tulee aivan uudenlaista puhtia ja monipuolisuutta. Kehittyminen on nopeaa silloin, kun aloittaa liikuntaharrastuksen nollilta. Aktiiviset liikkujat ovat usein puolestaan jo saavuttaneet sen kuntotason, johon pääsee, ja jossa pysyy kohtuullisen mukavasti myös omin avuin. Hyvä Personal Trainer auttaa siirtymään uudelle kehitysportaalle.
Hups, tulipas paljon tekstiä ja ajatusten virtaa! Lyhyenä yhteenvetona voisin kuitenkin todeta, että vaikkei uusia PT-treenejä olekaan juuri nyt näköpiirissä, oli tämä kokeilu erittäin antoisa ja opettavainen. Olen varma, että tulen hyödyntämään PT:n palveluita myös joskus tulevaisuudessa, kun kaipaan uutta puhtia ja potkua persuksille. Tiedän, että aihe jakaa mielipiteitä, mutta itse asettaudun "puolesta" - leiriin, ja suosittelen sinuakin kokeilemaan  :)

Olettekos te treenanneet PT:n kanssa? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Tai voisitteko kuvitella palkkaavanne trainerin? Miksi, tai miksi ei?

3. huhtikuuta 2014

Lihaskuntohaaste? Kyllä! Mutta entä se juoksu?

Jotkut alkumetreiltä asti blogiani seuranneet saattavat ehkä hämärästi muistaa, että tämä oli joskus lähestulkoon juoksublogi. Viimeaikoina juoksujutut ovat kuitenkin olleet yhtä tiheässä kuin kukkulat Pohjanmaalla. Syynä tähän on se, että treeneissäni juoksu on ollut nyt hyvin pienessä roolissa. Kun polvi alkoi kipeytyä ilkeästi nostettuani juoksukertoja kahteen viikossa, vähensin juoksua aika radikaalisti. Tai siis tarkasti ottaen lopetin moneksi viikoksi kokonaan. Ensin jouduin motivaatiokuopan pohjalle, ja kun sieltä pääsin, olen vain halunnut liikkua monipuolisesti ja ilman kipuja. Mikään juoksutapahtuma ei koskaan tule olemaan minulle terveyttä ja kokonaishyvinvointia tärkeämpää. Olen löytänyt tämän blogin ja liikkumisen kautta elämääni kohtuullisen tasapainon ja hyvän olon, enkä näe sitä riskeeraamisen arvoisena juuri nyt.

Tällä hetkellä hölkkäilen noin kerran viikossa, ja silloinkin juoksen sillä nopeudella ja sinne asti, kuin hyvältä tuntuu. Eihän tämä todellakaan mitään kehittävä treenaustapa ole. Jonkinlainen juoksun peruskuntotaso pysyy yllä, mutta ei taatusti kehity näillä muutaman kilometrin hölkkälenkeillä. Ehkä nurinkurista, mutta ei minua edes haittaa! Juoksusta saa parhaimmillaan aivan mahtavan henkisen, jopa meditatiivisen flown päälle, ja se on oikeastaan tällä hetkellä se ensisijainen, ja ehkä jopa ainoa syy, minkä vuoksi juoksen. Nyt kun pururadat ovat sulaneet lumesta, houkuttaa minua juoksussa myös mahdollisuus päästä metsään. 

Muuten olen kuitenkin tullut siihen päätökseen, että tällä hetkellä minua motivoi liikkumisessa eniten voiman, eikä niinkään kestävyyden kehittäminen. Ruumiinrakenteeni ei varsinaisesti ole kestävyyslajeihin luotu, ja tuntuu, että voimatasojen kehittäminen onnistuu minulta ainakin tällä hetkellä paljon helpommin kuin kestävyyden kehittäminen. 

Mikä onni, että tällaisena tavallisena kuntoliikkujana voin valita juuri ne lajit, joista tykkään. Minusta tuntuu, että monen elämäntapamuuttujan liikuntainnostus hiipuu nopeasti siksi, että pakotetaan itsensä liikkumaan tavoilla, jotka eivät ole juuri sillä hetkellä mieluisia. Toki välillä joutuu motivoituneinkin liikkuja raahaamaan itsensä jumpalle niskapersotteella, mutta jos joku laji maistuu jatkuvasti puulta, ei sitä ole mitään järkeä jatkaa. Rohkaisen jokaista liikkumaan monipuolisesti ja etsimään ne omat, kivat lajit, jotka juuri nyt tuntuvat oikeanlaisilta. Me "normikuntoilijat" voimme valita lajimme aika vapaasti lähes rajattomasta lajivalikoimasta, ja mikäs sen mukavampaa :) Tällä en tarkoita sitä, etteikö kuntoilijalla voisi olla kunnianhimoisiakin tavoitteita, mutta ehkä reitin niiden saavuttamiseksi ei tarvitse olla aivan joka päivä niin kovin vakava ja kurinalainen. 

 Kuva täältä.

Itse olen tällä hetkellä ihan superinnoissani tästä meidän tee-se-itse lihaskuntohaasteesta! Muutama teistä ilmoittautui jo mukaan kommenttiboxin puolella, ja te hiljaiset yhtiökumppanit kin ehditte vielä hyvin mukaan tekemällä omat alkukuntotestinne ;) Muistakaa treenailla monipuolisesti, eli esim. jos tavoitteena on ojentajapunnerrusten määrän tuplaaminen, niin tehkää punnerrusten lisäksi vaikka penkkidippejä omalla painolla, ja jos kotoa löytyy jonkinlainen käsipaino, niin treenatkaa vaikkapä näitä:

 Kuva täältä.

Ja muistutuksena, että ojentajapunnerruksia tekevä nainen on aika upea ilmestys!


Minä kävin tänään pitkästä aikaa uudella ryhmäliikuntatunnilla (SATSin Shape - tunti), ja vaikka liikkeet olivat raskaita, mietin koko ajan, että tässä nyt kyllä kuntotestin tulokset kohenevat ja kohisten! Pelkäsin etukäteen, että Shape olisi ShapePulsen kaltaista jumppapirkkomeininkiä, mutta tunti osoittautuikin sellaiseksi CrossTraining-tyyliseksi, oikeaksi treeniksi. Koko kroppa treenattiin käsi- ja levypainoja hyödyntäen todella huolellisesti läpi, ja treeni oli jotenkin ihanan kokonaisvaltaista ja toiminnallishenkistä. Oli virkistävää, että vatsalihakset treenattiin jo tunnin puolivälissä, mutta nekin hyvin erityyppisillä liikkeillä, joissa tarvittiin koko kropan koordinaatiota ja tasapainoa. Lihaskunto-osuuksien välissä oli sitten osioita, joissa treenattiin mm. vauhditonta pituushyppyä. Kivaa! Eihän tämä ihan Crosstraining-rääkille rankkuudessaan vetänyt vertoja, mutta oli niin huippu tunti, että taidanpa ottaa ensi viikolla uusiksi!

Nyt kolmen päivän treeniputken jälkeen (Spinning, TRX-treeni Personal Trainerin kanssa ja Shape) on mukava vetäytyä Forssaan mökille viikonlopun viettoon. Kropassa on hyvä ja energinen tunne, ja mieli tyyni. Hemmotelkaa tekin itseänne liikkumalla ja syömällä hyvin! Hyvää viikonloppua :)

 Kuva täältä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...