7. toukokuuta 2015

Takana 20 treeniä Personal Trainerin kanssa. Kannattiko?

Joulukuussa pohdiskelin täällä blogissa, että tarvitseeko taviskuntoilija oikeasti Personal Trainerin. No, nyt neljä kuukautta ja noin 20 PT-treeniä myöhemmin luulen, että minulla on jokunen kokemus aiheesta jaettavana. Personal Trainerini on osoittautunut alansa huippuosaajaksi ja ihailen hänen ideointi- ja improvisointikykyään. Etukäteen tehdyt suunnitelmat ovat vaihtuneet sujuvasti lennosta, jos joku paikka (lue: niska-hartiaseutu) on ollut valmiiksi niin jumissa, että emme ole pystyneet tekemään suunniteltua treeniä.

Ensimmäisten treenien aikana keskityimme erityisesti vatsa- ja lapatuen kaltaisiin perusasioihin sekä ylävartaloa avaaviin liikkeisiin. Olin saanut itseni niin totaalisen jumiin staattisessa toimistotyössä, että tällaiset hienovaraiset liikkuvuusharjoitukset ovat todellakin tulleet tarpeeseen. Vaikka etukäteen jossain mieleni sopukoissa toivoin pääseväni PT-treenien avulla "elämäni kuntoon", niin lopulta treenien tärkeimmäksi anniksi on osoittautunut selän ja niska-hartiaseudun hyvinvoinnin parantuminen, niin mummomaiselta kuin se voi kuulostaakin!

Olen kärsinyt viimeisten vuosien ajan häiritsevistä yläselän kivuista, ja on ollut hienoa huomata niiden lievittyneen säännöllisten harjoitusten avulla. Totta kai minä olen "aina tiennyt", että niska-hartiaseudun hyvinvointiin auttaa vain liike, mutta tarvitsin ilmeisesti 20 PT-kertaa ujuttaakseni edes muutaman avaavan perusliikkeen päivittäisiin rutiineihini... :D Ihminen tuntuu tarvitsevan ihan hirmuisesti toistoja ennen kuin oppii muuttamaan vanhoja toimintamallejaan edes hiukan!



Ryhtiasian lisäksi PT-jakson tavoitteeksi asetettiin muutama voimaan ja "tiivistymiseen" liittyvä ei-niin-konkreettinen tavoite. Näiden tavoitteiden toteutuminen olisi vaatinut säännöllistä työtä (=treeniä salin puolella) ja myös jonkin verran viilausta ruokavalioon. Tavoitteet ovat jääneet aika pitkälti saavuttamatta, sillä edelliset kuukaudet ovat olleet minulle terveyden kannalta melko kehnoa aikaa. Olen sairastanut pari flunssaa, kovia vatsakipuja ja lopulta tuli sitten vielä se käsiepisodikin. En todellakaan ole ollut niin terve ja energinen kuin olisin toivonut, eikä tilannetta ole juurikaan auttanut taipumukseni heivata kaikki terveellisen syömisen periaatteet kankkulan kaivoon heti jos en pääse liikkumaan säännöllisesti. Jos liikun hyvin, myös syön hyvin, ja valitettavasti sama pätee sitten myös toisinpäin. Vanhat tottumukset tuntuvat nousevan esiin, vaikka kuinka välillä kuvittelee, että matkan varrella on tullut jotain oppittuakin ;)

Tiedän, että kiinteytyminen saavutetaan pääosin ruokavaliota viilaamalla, enkä voi millään muotoa pistää tämän tavoitteen saavuttamatta jäämistä PT:ni piikkiin. Tämä erityisesti siksi, että olen itse korostanut PT:lleni, että en halua juurikaan puuttua syömispuoleen yhdessä, sillä pelkään, että pienikin ruokavalion tiukentaminen johtaisi jälleen jonkinlaiseen jojoilukierteeseen. Olen opetellut rennon syömisen ja painonhallinnan perusteita pienin (ja välillä taaksepäin menevin) askelin, ja jotenkin toivoisin, että voisin tehdä myös ne seuraavat tarvittavat oivallukset rennosti ja hyvillä mielin ilman ulkopuolelta tulevaa kontrollia. Meillä on kuitenkin ollut PT:n kanssa muutama hyvä ravintokeskustelu treenien ohessa, ja olen saanut erinomaisia ideoita sovellettavaksi omaan elämääni. Muutama hyvin pieni juttu on jo juurtunut osaksi rutiinejani, mutta aika paljon on vielä opittavaakin...



"Henkisellä" puolella PT-treenien tavoitteeksi asetettiin pitkäjänteisyyden kehittäminen sekä uusien ideoiden ja innostuksen löytäminen erityisesti voimatreeneihin. Näitä tavoitteita ei ole ainoastaan saavutettu, vaan ne on reippaasti myös ylitetty. En ole koskaan ollut (ajatuksen tasolla) näin innostunut kuntosalitreenistä ja lihasvoiman kehittämisestä! Sairastelut ovat hidastaneet konkreettista kehitystä, mutta puhkun intoa päästä haastamaan itseäni kuntosalille ;D Olen saanut PT:ltäni kymmeniä ideoita kuntosalitreeneihin, mutta samalla myös kullanarvoisen oivalluksen siitä, että treenin ei tarvitse olla mitään ihmeellistä kikkailua/hifistelyä ollakseen tehokasta. Hyvillä perusliikkeillä taviskuntoilija voi päästä jo pitkälle, ja erilaiset kikkailutreenit ovat sitten vain hyvää ja hauskaa vaihtelua sinne perustreenien väleihin. Voi kun vain nyt pysyisin terveenä, että pääsisin treenaamaan säännöllisemmin! :)

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että kaikkia fyysisen puolen tavoitteita ei PT-jakson aikana saavutettu, mutta henkiselle puolelle olen saanut uudenlaista draivia ja innostusta. Jos nyt voi vähän heittäytyä hihhuliksi, niin voisin todeta, että tämän yhteistyön aikana olen rakastunut liikkumiseen entistä enemmän. Joskus muinoin liikkumiseen sekoittui aina laihtumisen vaatimuksia, mutta nykyään voin todeta nauttivani liikkumisesta täydestä sydämestä ja pääasiassa sen tuottaman mahtavan fiiliksen vuoksi. Se on asia, jota on rahalla miltei mahdotonta mitata.

Ja koska PT:ni on niin huippu, niin yhteistyömme jatkuu vielä 10 treenin verran, tästedes joka toinen viikko, jeee! Paljonpa oli PT-asiaa patoutunut päähäni! Onnittelut sinulle joka jaksoit lukea tänne asti :D Kävin muuten viime viikolla pätkäisemässä hiuksista pois yli 10 senttiä ja värjäämässä traagisiin mittoihin venyneen juurikasvuni. En yhtään tykkää käydä kampaajalla, joten nyt on helpottunut olo kun tietää, että seuraavaan kertaan on taas onnellisesti n. 4-5 kk :D Nyt kisakatsomoon!


Miltä nämä PT-kokemukset kuulostivat? Onko teillä PT:n kanssa treenanneilla ollut vastaavanlaisia vai aivan muunlaisia kokemuksia? Minkälaisia tavoitteita te asettaisitte, jos palkkaisitte Personal Trainerin? :)

12 kommenttia :

  1. Tosi mielenkiintoiselta kuulostaa ja kiva oli lukea sun kokemuksia! :) Omaa kokemusta ei PT:stä vielä ole, mutta jonain päivänä sellaisen kyllä hankin. Mun tavoitteet PT:n kanssa liittyisivät varmaankin lihaskunnon parantamiseen ja voisin ottaa tavoitteeksi innostua niistä salitreeneistä! ;) Jee, kisakatsomo täälläkin! Hyvä Suomi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että jaksoitte lukea :) Oli mukavaa kirjoitella tästä aiheesta yhteenvetoa, sillä samalla sai itsekin pohdiskeltua, että mitä PT-treeneistä onkaan jäänyt käteen! Uskon, että PT:t ovat todella oivallinen apu nimenomaan siellä kuntosaliympäristössä! PT-treenit ovat jo itsessään todella hauskoja ja vaihtelevia, ja niistä jää helposti nälkä treenata vielä vähän lisää, jopa sitä lihaskuntoa ;) Ja jess, Leijonat ovat tsempanneet ihan älyttömän hyvin sen ensimmäisen tappion jälkeen! Uusia pelejä odotellen :-)

      Poista
  2. Mullakin on PT ja varsinkin kun treenaamisen kanssa on tullut takapakkia, niin olen saanut sekä mentaalivalmennusta että kuntouttavaa valmennusta. Se, että oon saanut purkaa jollekin sitä turhautumista, eikä ole tarvinnut tarttua suklaapatukkaan, on ollut älyttömän tärkeää. Suklaapatukka ei juttele takaisin ja on vaan hetken lohtu. Mulla on nyt ainakin tässä tilanteessa viimeinen setti menossa ja vähän kyllä jännittää, että mitäs sitten. Toisaalta mun PT:stä on tullut hyvä ystäväkin, joten ainakin mentaalivalmennus saa välillä, vaikka ei treenattaiskaan yhdessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä hyvän PT:n tuki on taatusti monille korvaamaton! Itselläni PT-suhde on pääosin keskittynyt treenipuoleen, eli kovin syvälle siihen mentaalipuoleen ei olla menty, mutta totta kai hyvä PT ohjaa välillä kiinnittämään huomioita myös niihin muihin hyvinvoinnin tekijöihin; lepoon, ravintoon, stressitekijöiden vähentämiseen jne. On varmastikin myös totta, että PT-treeneihin on helppoa jäädä vähän "koukkuun" :D Mahtava juttu, että teillä on PT:n kanssa kehkeytynyt myös ystävyys, joka kantaa treenien ulkopuolellekin :)

      Poista
  3. Joo, munkin mielestä kuulostaa tosi hyvältä! Mielestäni nuo niska-hartiaseudun kipujen helpottaminen ja motivaation syttyminen ovat paljon arvokkaampia tavoitteita kuin ulkonäölliset seikat! Eikä kuulosta yhtään mummomaiselta. :)

    Hieno uusi tukka! Mulla on sama, etten tykkää käydä kampaajalla (sitä paitsi se ei ole mitään ihan ilmaista touhua..). Että ihan yhtä "usein" tulee itsekin käytyä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin! Jos en esimerkiksi saisi näitä niska-hartiaseudun ongelmia lainkaan kuriin, niin olisi aivan turhaa edes haaveilla muunlaisesta kehityksestä, sillä kiputilat estävät tehokkaan treenaamisen ja kehittymisen ylipäätään. Mun mielestä on hienoa, että PT:ni on sinnikkäästi myös sisällyttänyt treeneihin noita avaavia osuuksia, vaikka minä puhkuisin intoa treenata joka kerta sata lasissa ;)

      Ja kiitos! Heh hauskaa että on muitakin, jotka ei tykkää käydä kampaajalla :D Kyllähän sen nyt tietenkin esim. hammaslääkärikäynnit päihittää, mutta silti...;)

      Poista
  4. Whiii, tuntuu kyllä varsin onnistuneelle PT-paketille kaikin puolin. :) On ollut mahtava seurata sun matkaa hänen kanssaan. Ehkä on osittain PT:n ansiota, että oot päässyt näiden kevään vaikeuksien (matka, sairastelu ja käsitapaturma) yli motivaatiota menettämättä! Vai olenko täysin väärässä?! Ihan mahottoman ihanaa lukea sun innostuksesta salitreeniä kohtaan. Se on kyllä monipuolista touhua sekin, kun oikein oivaltaa ;)

    Ps. Mä olen samanlainen hiusten kanssa... kävin just sillon jokunen viikko sitten, ja aina niin työn ja tuskan takana raahautua sinne kampaajalle. :D Tästä syystä mulla ei oo nykyisin väriäkään päässä... hahah :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei se on kyllä totta, että säännölliset PT-treenit ovat auttaneet ylläpitämään liikuntamotivaatiota vastoinkäymisten keskellä! Muistan kyllä, että olen pari kertaa raahautunut sinne ja sanonut, että nyt en kyllä saa mitään itsestäni irti, eikä niin hirveästi edes huvita, mutta tunnin jälkeen olen puhkunut aivan uudenlaista intoa ja energiaa. Salitreeni on kyllä oikeasti hauskaa kun saa vähän varmuutta siihen mitä tekee + ideoita miten treenejä voi vaihdella. Mutta on ikävä meidän yhteistreenejä!

      Ps. Hih muistelinkin, että sinä ainakin saatat samaistua kampaajafiiliksiin :D Mä olen vielä sinnikkäästi laittanut väriä, koska se on ehkä mun ainoa tapa päätyä kampaajalle ylipäätään. Muuten varmaan pyytäisin vain Teemua aina tasoittamaan mun latvat ;D

      Poista
  5. Ihan ensimmäisenä - Oot niin kaunis, ihana kuva ja upea uusi hiusstyle!! <3

    Ja sitten toiseksi, olipa mielenkiintoista lueskella kokemuksia PT:sta ja uusista oivalluksista! :) Harmi, että sairastelut ovat vaivanneet pitkäänkin, mutta tovin tauon jälkeenhän se liikkuminen tuntuu vaan entistä mukavammalta ja osaa olla tosiaan kiitollinen siitä, että pystyy liikkumaan. Onneksi liityin kuntosalin jäseneksi viime syksynä, sen jälkeen liikkuminen on entisestään monipuolistunut ja tuntuu, että on kyllä kaikin puolin vahvempi. En siis ihmettele tuota kuntosali-innostustasi!! :) Itse tosin irtisanouduin huhtikuun lopussa jäsenyydestä, ja nyt jo viikon tauon jälkeen kaipaan takaisin. Haha :P

    ..ja vielä kolmanneksi, mä niin tykkään käydä kampaajalla. Siinä voi pari tuntia rauhoittua lueskellen lehteä ja siemaillen kahvia. Olen käynyt samalla kampaajallakin jo useamman vuoden, joten tulee kuulumisia ja matkasuunnitelmia aina päiviteltyä. ;)

    Mukavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi mahdoton sinua Satu <3 Kiitos! Kyllähän uusi hiusväri aina piristää, vaikka se kampaaja-ajan varaaminen aina yhtä hankalaa onkin ;) Varmasti on tosi mukavaa, jos on löytänyt itselleen luottokampaajan, josta on tullut vuosien saatossa myös vähän kuin kaveri :) Minä käyn vähän milloin missäkin, joten sellaista pitempää kampaajasuhdetta ei ole syntynyt. Tykkään kyllä tosi paljon hieronnasta, jonka saa hiusten pesun yhteydessä! :D

      Kiva, että jaksoitte lukea nämä PT-höpinät! Tosiaan kevät on ollut treenien osalta hieman rikkonainen, mutta sitäkin kivempiä ovat sitten olleet ne ajanjaksot, kun on saanut treenata terveenä. Terveyttä muistaa ainakin hetken taas arvostaa ihan eri tavalla. Mutta todellakin, kuntosalitreenistä saa varmasti tosi hyvin tukea myös muihin liikuntalajeihin, sillä voiman tuotto lähtee kuitenkin lihaksista ja hyvästä ryhdistä! Hih ehkä sä kesän jälkeen palaat taas salille nostelemaan rautoja? ;) Onneksi oman kehon painollakin saa tehtyä tosi hyvän treenin, jos vain saa itsensä siihen hommaan motivoitua!

      Kivaa uuttaa viikkoa <3

      Poista
  6. Moi,

    mielenkiintoista lukea sun ajatuksia, itselläni on aika samantyyppisiä kokemuksia PT:n kanssa treenaamisesta. Aiemmin joskus kommentoinkin postaukseesi omia kokemuksiani. Mulla on huomenna viimeinen yhteinen treeni PT:n kanssa, 20 kerran paketti loppusuoralla. Olen päättänyt jatkaa syksyllä 10 kertaa lisää ja on tarkoitus tavata kahden viikon välein. Mun 20 kerran setti on venynyt sairasteluiden vuoksi tosi monelle kuukaudelle, osansa sairasteluilla varmasti myös siinä, että olen tehnyt kevään aikana vähän liikaakin. Eli kuten edellisen postauksesi kommentissani mainitsin, riittävä, keskiverto ja hyvä eivät kelpaa, vaan aina pitäisi tehdä enemmän. PT:n kanssa meillä onkin ollut monia antoisia keskusteluja palautumisesta, levosta, kehonhuollosta ja armeliaammasta asenteesta itseä kohtaan. Mutta kuten sanottua matka jatkuu ja kiitos sinulle ihanasta kommentistasi edellisen postauksen yhteydessä :)

    PT-treenistä täytyy sanoa sen verran, että se on antanut todella paljon, olen innoissani, koska olen löytänyt uuden harrastuksen, aiemmin salilla käyntini on ollut päämäärätöntä haahuilua, enkä ole tiennyt mitä siellä tekisin. Olen huomannut, että juoksulenkit sujuvat paljon paremmin, juoksuasento pysyy hyvänä pidemmilläkin lenkeillä, kun olen saanut jalkoihin ja keskivartaloon voimaa. Ryhti on myös aiempaa parempi ja niska- ja hartiaseudun vaivoja ja päänsärkyjä on ollut selkeästi aiempaa vähemmän. Toimistotyöläisenä sitä tosiaan saa joskus itsensä aika jumiin. Antoisia PT-treenejä sinulle jatkossa!

    Kampaajalla käymisestä sen verran, että käymme ystäväni kanssa samalla kampaajalla, ja mahdollisuuksien mukaan varaamme ajat samaan aikaan, jolloin tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kuulumisten vaihto ystävän kanssa ja kampaajakäynti. Yleensä olemme sen jälkeen menneet yhdessä syömään tai kahville, tämä on osoittautunut mukavaksi tavaksi :) Yksinkin tykkään käydä, kuulumisten vaihto on mukavaa, kun olen käynyt kymmenen vuotta samalla kampaajalla.

    -Terhi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh tiiätkö minullakin on huomenna sen 20 kerran paketin osalta viimeinen treeni :) Samaa treenimatkaa siis kuljetaan! Samoin minulla on paketti venynyt pitemmälle kuin oli tarkoitus, mutta positiivisesti ajatellen onpa riittänyt sitten yhteistyöstä iloa pitempään... Kääntöpuolena toki se, että kaikkia tuloksia ei olla pystytty saavuttamaan, mutta välillä elämä vain pistää vähän kapuloita rattaisiin ja niistä on vain päästävä eteenpäin vaikka sitten vähän hammasta purren ;)

      Ihan mahtavia oivalluksia ja tuloksia olet saanut PT-treeneistä sinäkin! Mukavaa, että pystytte jatkamaan yhteistyötä syksyllä. Kuulostaa hyvältä, että olette jutelleet myös levon ja palautumisen merkityksestä kokonaisuuden kannalta. Itsellenkikin on vaikeaa muistaa lepo silloin, kun on oikein intensiivinen treeniputki menossa, mutta sitten yritän muistuttaa itsäni siitä että tässä ollaan pitkällä elämänmittaisella matkalla ja että keho ja mieli kaipaavat välillä myös hengähdystaukoja jaksaakseen vielä vuosia tästä eteenpäin :) Tasapainon löytäminen on kyllä varmasti jokaiselle meistä omanlainen polkunsa... :)

      Ja hei, ihan loistava idea mennä kaverin kanssa kampaajalle yhtä aikaa! Innovatiivista suorastaan :) Täytyy laittaa korvan taakse jatkoa varten! Mukavaa tulevaa viikkoa :)

      Poista

Bloggaamisessa parasta on keskustelu. Olisi tosi mukavaa kuulla mitä ajattelit, kun luit tämän tekstin :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...