3. tammikuuta 2016

Blogi 3 v ja tuumaustauko

Heissan! Blogi saavuttaa ylihuomenna kolmen vuoden (uhma)iän! Tuntuu, että siitä on ikuisuus, kun istahdin keittiön pöydän ääreen kirjoittamaan ensimmäistä postaustani. Tuntuu nimittäin, että olen kasvanut ja muuttunut aika paljon tuosta hetkestä. Henkisesti kaksivitosesta nelikymppiseksi, heh ;D Kolme vuotta sitten elin varhaisen aikuisuuden murroskohtaa, jolloin aloin ensimmäisiä kertoja todella tarkistella elämäntapojani, arvojani ja tottumuksiani. 

Siirtyminen seikkailuntäyteisestä opiskelija-ajasta työelämään oli vähän kuin hyppäys jäiseen veteen. Säikähdys, lamaannus ja lopulta taistelunhalu: tahto löytää elämään enemmän tasapainoa, rauhaa ja mielihyvää. Niitä asioita, jotka tuovat elämään kirkkaampia sävyjä, syvempiä tunteita ja enemmän tarkoitusta. Siitä alkoi matka, jossa ensin keskiössä oli fyysinen hyvinvointi ja vähitellen entistä vahvemmin myös henkiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät.




Paljon olen matkani varrella jakanut tänne blogin puolelle, paljon olen jättänyt jakamattakin. Päiväkirjaa tästä ei ole tullut, mutta rehellinen ja avoin kommunikointikanava kuitenkin. On ollut aivan mielettömän hienoa tutustua osaan teistä oikeassakin elämässä ja moniin teistä myös blogin kommenttiboxin kautta. Hassua, että tuntuu, että tunnen jollain tavalla osan teistä, joita en oikeasti tunnekaan. Ehkä tunne on osittain molemminpuolinen :)

Näiden kolmen vuoden aikana matkustaminen on säilynyt tärkeässä osassa elämääni. Olen lomaillut Islannissa, Kuubassa, Thaimaassa, Prahassa, Tansaniassa, Barcelonassa, Berliinissä sekä Suomen Lapissa. Kaikki nämä kokemukset olen tavalla tai toisella jakanut täällä myös kanssanne. 


Olen kirjoittanut tänne siitä, kuinka juoksin kaksi kertaa 10 kilometrin juoksutapahtumassa, innostuin testailemaan melkein kaikki Satsin ryhmäliikuntatunnit, treenasin yli puoli vuotta PT:n kanssa, innostuin kuntosalitreeneistä ja hurahdin joogaan. Olen jakanut lempiruokaohjeitani ja villiintynyt raakakakuista.


Olen potenut Oulu-ikävää, etsinyt kiitollisempaa elämänasennetta, opetellut arvostamaan elämän pieniä hetkiä, jakanut kanssanne lukukokemuksiani sekä ajatuksia onnellisuudesta. Olen haaveillut ja uskaltanut myös toteuttaa haaveitani. Monta olen ollut uskaltamattakin.


Ulkoisesti nämä vuodet ovat olleet "pysähtyneitä". En ole vaihtanut puolisoa, kotia tai työpaikkaa. Sama kissakin onneksi asuu meillä vielä. Toisaalta minusta tuntuu, että elämän ulkoisten olosuhteiden on ollut välttämätöntä vakiintua, jotta olen pystynyt käymään läpi nämä suurehkot sisäiset muutokset. Minulla olisi tuskin riittänyt voimaa myllätä yhtä aikaa elämääni sisäisesti ja ulkoisesti. Omassa päässä on jo ollut tekemistä riittämiin.

Nyt tunnen olevani jonkinlaisessa murroskohdassa ja se heijastuu tänne blogiinkin. Minulla on hirveän vaikeaa keksiä enää mitään kirjoitettavaa, sillä tuntuu, että kaikki on jo tavalla tai toisella sanottu. En halua kirjoittaa päiväkirjaa, vaan antaa jokaisella kirjoituksellani jotain teillekin. Nyt on jo jonkin aikaa ollut takki vähän tyhjänä ja tunne, että minulla ei ole virtuaalimaailmalle tällä hetkellä juurikaan annettavaa. Tunne, että on aika keskittyä hetkeksi reaalimailmaan ja niihin kaikkiin pieniin arkisiin puuhiin, jotka tuovat iloa ja hyvää mieltä. Ihmisiin ympärilläni. Opetella elämään vankemmin läsnä hetkessä ja himppusen vähemmän netissä. Tämä on tunne nyt ja aika näyttää mitä tapahtuu :) Ehkä kirjoittelen jatkossa harvakseen, ehkä en. En tiedä!!


Kiitänkin joka tapauksessa teitä jokaista lämpimästi tästä matkasta! Inspiraatiota keräillessäni kuulisin hyvin mielelläni miksi te aloitte tätä blogia lukemaan tai miksi edelleen luette? Minkälaisia juttuja täältä erityisesti haluaisitte lukea jatkossa? 

Aurinkoista, värikästä ja elämänmakuista alkuvuotta teille jokaiselle! Me jatkamme nyt lomailua täällä Prahassa <3 

18 kommenttia :

  1. En muista miten eksyin tänne, mutta positiivisuus ja jonkinlainen samanhenkisyys sai minut pysähtymään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun eksyit ja pysähdyit :) se on mukava tunne, kun (virtuaali)maailmasta löytää kaikupintaa omille ajatuksilleen.

      Poista
  2. Heippa Tiina! <3 Mä niin tykkään lukea sun blogia! Toivottavasti et lopeta, mutta ymmärrän kyllä, että välillä motivaatio ja innostus hiipuu eikä väkisin kirjoittamisessa ole mitään järkeä. Kiva harrastushan tämän pitäisi olla :) Oon tykännyt lukea ihan tavallisia juttuja, treeneistä, hyvinvointipohdinnoista, ruokajutuista jne. :) Ja myös siitä, kuinka olet tasapainoitellut kiireisen työn ja hyvinvoinnin välillä. Ja matkailu tietty kiinnostaa myös! :) Halauksia sinne, nauttikaa Prahasta ja sovitaan ne treffit pian, jotka on siirtynyt jo liian monta kertaa!! :D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karkki <3 Nimenomaan kun kyse on harrastuksesta, niin ei ole mieltä väkisin jatkaa silloin, kun muut jutut tuntuu innostavammilta ja oikeammilta siihen hetkeen. Tää on ollut ihan mahtava matka ja blogia selatessa tajuaa miten paljon mahtuu kolmeen vuoteen, vaikka näennäisesti elämä pysynyt samanlaisena. Nyt kuitenkin hyvä hetki hengähtää ja katsoa löytyykö se inspis vielä. ja jee, nyt näyttää lupaavalta, ett aika pian nähdään, ihanaa <3

      Poista
  3. En muista, miten ekan kerran tänne eksyin. Siitä on jo niin kauan. :) Sun blogin lukemiselle on monia syitä. Ensinnäkin kirjoitat sujuvasti ja kieliopillisesti oikein. Sulla on myös hyviä ja oivalluksia herättäviä tekstejä. Lisäksi tykkään sun elämänasenteesta. Siitä paistaa sellainen tietty sallivuus ja oman itsen kunnioitus (siis hyvällä tavalla). Tykkään myös siitä, että et yritäkään luoda sellaista kuvaa, että sun elämä olis täydellistä (millainen olo mulle aina joitain blogeja lukiessa tulee), vaan mulle on jäänyt kuva, että kerrot rehellisesti elämästä iloineen ja murheineen (noh, niin rehellisesti kuin nyt julkisessa blogissa voi kirjoittaa).

    Siinä nyt joitain pointteja. Tärkeintä on kuitenkin, että teet just niin kuin susta tuntuu, etkä siten, miten kuvittelet lukijoiden haluavan. :) Mukavaa loman jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta, 3 vuotta on kyl kauan sitten! Mutta kiva kun löysit ja kiva kun olet ollut mukana ja jättänyt ajatuksiasi myös kommenttien muodossa. Aktiivinen ajatustenvaihto teidän kanssa on tärkeä syy miksi olen tätä hommaa näinkin pitkään tehnyt! Voi kun löytyis vielä joskus se inspis ja palo mikä mulla on tätä hommaa kohtaan aiemmin ollut :) Aika aikansa kutakin, kuten sanotaan, ja ehkä tässä jossain vaiheessa vielä löytyy joku syy jatkaa kirjoittelua. Ihania sanoja, kiitos niistä sinulle Suvi <3

      Poista
  4. Minun piti ihan palata aivan selailemaan, missä olinkaan kirjoitellut sinulle ensimmäisiä kommentteja. En lainkaan muista, miten blogiisi eksyin, mutta koukkuunhan tuota heti jäi. Vaikka blogisi sisältö on vaihdellutkin, on blogi säilynyt mielenkiintoisena. Sinulla on erityinen taito kirjoittaa, ja siksi näistä teksteistäsi niin nauttiikin - oli se aihepiiri sitten mitä hyvänsä. Ymmärrän kyllä ajatuksiasi blogisi tauon(?) suhteen, mutta kovin toivoisin saavani lukea ajatuksia herättäviä postauksia jatkossakin.

    Oikein onnellista vuotta 2016! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih ihana kun jäit koukkuun <3 Tästä taipaleesta on paljon hyviä muistoja ja paljon hyviä asioita seurannut ja te ihanat naiset ootte kyllä aivan ehdottomasti sieltä parhaasta päästä! <3 Kirjoittaminen on ollut tosi tärkeä osa tätä matkaa ja olen sen kautta oppinut tosi paljon itsestäni ja maailmasta tässä ympärillä. Oon niin onnellinen, että tää blogi on ollut :) kaipaisin ehkä jonkinlaista fokusta tai uutta kulmaa tähän hommaan, sillä sillisalaattihöpinä tuntuj nyt vähän liiankin säläiseltä. Aika näyttää, mutta onneksi me nähdään jatkossaki, blogilla tai ilman!

      Poista
  5. Muistan löytäneeni tämän blogin Karkin blogin kautta. Sen taas löysin treenatessani HCR:lle kaksi vuotta sitten. Ilmeisen kauan oon siis tätä lukenut ja välillä kommentoinutkin :)

    Lähestyn vasta sen vauhdikkaan opiskelijaelämän loppumista, mutta oon jo ennen valmistumista pienessä kriisissä ja herännyt miettimään hyvin samanlaisia asioita kuin mistä olet blogiin paljon kirjoitellut. Siksi niitä on ollut ihana lukea. Huomaan monissa asioissa samanhenkisyyttä, esimerkiksi luet hyvin samanlaisia kirjoja kuin minä. Kirjoitat myös tosi hyvin, mikä on yksi tärkeä kriteeri sille, että jaksan seurata blogia pidempään.

    Lopuksi vielä haluan sanoa, että arvostan kaikkia teitä, jotka jaksatte pitää säännöllisesti blogia. Olen koettanut muutaman kerran, mutta huomannut hyvän blogin pitämisen vievän aivan tuhottomasti aikaa. Siksi ymmärrän myös hyvin, että haluat keskittyä muihin asioihin. Tottakai on harmi, jos näin ihana blogi loppuu, mutta aikansa kutakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun olet ollut matkassa ja kommentoinutkn :) Muistelen, että olen saanut sinulta mm. hyviä kirjavinkkejä!

      Mukava kuulla, että olet voinut samaistua teksteihini ja saanut myös "vertaistukea" ja ajateltavaa. Uskon, että aika monella tulee (ainakin) työelämän alkupuolella sellaisia kausia kun pohtii mikä on työn rooli elämässä ja mihin oikeasti haluaa vapaa-aikansa käyttää. Tämä blogi on ollut mulle aivan korvaamaton matkakumppani, samoin kuin te siellä ruutujen takana :)

      Ja jep, se on kyllä juurikin niin, että jos vähääkään haluaa tuottaa hyvänlaatuista tekstiä (tai kuvia tai molempia), niin bloggaamiseen saa menemään todella paljon aikaa! Hyvin on voinut jonkun pohdiskelevamman tekstin laatimiseen mennä useita tuntejakin. Aina se kuitenkin tuntui sen arvoiselta, varsinkin jos teksti herätti myös säpinää kommenttiboxin puolella :) Nyt tuntuu tosi hyvältä olla ilman blogia, mutta päivä kerrallaan. Palaan, jos kirjoittelufiilis palaa :) Ihanaa talven jatkoa ja valoisaa kevättä sinulle Sini!

      Poista
  6. Muistan vielä selvästi kun löysin sun blogin ja heti ekat postaukset silmäiltyäni totesin että nyt on löytynyt hyvä blogi! Tykkään sun tavasta kirjoittaa, juttujen aiheista ja postausten sopivasta syvällisyyden, positiivisuuden ja keveyden yhdistelmästä! :)

    Itsekin olen tässä vuosien varrella useampaankin otteeseen harkinnut blogini tulevaisuutta ja suuntaa ja toistaiseksi aina päättänyt jatkaa, kirjoittamisen ilosta. Koska elämä kuitenkin aina muuttuu ja ihminen kehittyy sen mukana, niin uskon että jossain vaiheessa minullakin on edessä esim. uuden blogin aika tai joku ihan uusi suunta. Ymmärrän siis mietteesi hyvin, vaikka haikealta tuntuikin lukea tätä postausta.

    Toivon että saat inspiraation jatkaa tätä blogia tai kenties aloitat sitten ihan uuden, täysin puhtaalta pöydältä? Sun kirjoituksia olisi niin kivaa lukea jatkossakin tavalla tai toisella, itseasiassa olisi vaikea kuvitella että enää ei pääsisi lukemaan sun pohdintoja milloin mistäkin! Tärkeää on kuitenkin pitää harrastus mielekkäänä, joten tuumaustauko tekee aina hyvää kun siltä tuntuu. Olisi kiva mennä jossain vaiheessa taas vaikkapa kahveille ja jutella näistäkin jutuista ym! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! On ollut todellakin ilo "tutustua" täällä blogimaailmassa. Sinä jos joku tunnut todelliselta hengenheimolaiselta :) Monta kertaa on ihastuttanut ja ihmetyttänyt miten samanhenkisiä ollaan. Muistan kun löysit blogini ja jätit kommentin kahteen tekstiin ja minä onnistuin poistamaan ne molemmat! Vieläkin harmittaa :D Onneksi kuitenkin jäit lukemaan silti :-)

      Se on kyllä niin totta, että kirjoittamisen ilo on nimenomaan se yksi ja tärkein asia, joka blogin pariin on saanut palaamaan kerta toisensa jälkeen. On tuntunut todella ihanalta kirjoittaa, jäsentää ajatuksia, tutkailla maailmaa ja olla vuorovaikutuksessa sanojen välityksellä.

      Tällä hetkellä olen kuitenkin innostunut niin monesta muusta asiasta, että käytän mieluummin aikani niihin juttuihin. Mä en mm. osaa todellakaan yhtään piirtää tai maalata, mutta niin vain olen tilaamassa kotiin vähän paperia ja akvarellivärejä, että saan söhertää :D Olen aina ollut sellainen 100% tunteella eläjä, helposti ja palavasti innostuva ja vuosien myötä olen huomannut, että niiden innostusten seuraaminen (olkoon kuinka hetkellisiä hyvänsä) tekee musta onnellisen :) En epäile yhtään, etteikö jossain vaiheessa taas tule uusia innostuksenaiheita ja ehkä joskus vielä myös kirjoittaminen! Tai ehkä mä alan pitään DIY-blogia, mistäs tuota tietää :P

      Ja jep, mennään ehdottomasti kahvittelemaan! Ja keväällä/kesällä kätköilemään! Musta olis tosi mukavaa pitää yhteyttä, vaikkei blogi jatkuistikaan :) Ihanaa valoisaa & lumista talvea sulle Hanna ja kiitos kun oot ollut mukana blogimatkalla :)

      Poista
  7. Hei,

    Olen aika pitkään seuraillut blogiasi, muistan kun löysin tämän ja luin yhdellä kertaa kaikki siihen mennessä tulleet blogikirjoitukset. Tykkään kirjoitustyylistäsi ja aiheet ovat olleet mukavan monipuolisia. Olen useaan otteeseen saanut kirjoituksistasi vahvistusta omille ajatuksilleni, etenkin sen suhteen että itseä kohtaan pitää olla armelias, antaa asioille aikaa ja pysähtyä miettimään, mikä elämässä todella on tärkeää.
    Kiitos siis blogistasi tähän mennessä, on ollut mukava matkustaa kanssasi. En ole koskaan itse kirjoittanut blogia, mutta aika paljon uppoaa aikaa blogien lukemiseen. Olenkin nyt myös ajatellut vähentää netissä roikkumista ja keskittyä elämään ympärilläni. Yhtäkkiä onkin paljon aikaa monenlaiseen, kun jättää puhelimen ja läppärin rauhaan. Antoisaa alkanutta vuotta sinulle!

    -Terhi-

    VastaaPoista
  8. Moi Terhi! Niin mukavaa, että löysit tänne ja että olet ollut mukana ja kommentoinutkin. Ihana kommentti tämäkin. Tuntuu jotenkin todella erityisen hienolta kuulla, että joku siellä on saanut tekstien kautta vahvistusta ajatuksilleen, oivalluksia tai uusia näkökulmia. Eihän kirjoittaja voi enempää edes toivoa! Kiitos siis <3

    Kyllä tänne nettiin tosiaan saa paljon aikaa kulumaan ja välillä saattaa tehdä hyvää vähentää netissä pyörimistä ihan tietoiseksin. Netissä on tosi paljon hyvääkin; hyviä blogeja, vertaistukea, uusia tuulia ja trendejä. Silti se ei ihan vastaa oikean maailman elämyksiä ja ihmissuhteita. Elämässä on erilaisia vaiheita ja kussakin vaiheessa pitää vain yrittää kuunnella omaa sydäntään, että mikä tuntuu oikealta :) Samoin sinulle Terhi ihanaa, leppoisaa ja onnellista tulevaa vuotta!

    VastaaPoista
  9. Hei Tiina! Taisin löytää blogiisi Oloblogit-lehden kautta. Jutuistasi tulee aina hyvälle mielelle ja saa itselleen mietittävää. Pidän erityisesti positiivisesta asenteestasi ja vuorovaikutteisesta tavastasi kirjoittaa. Minusta on todella ymmärretävää, että takki on välillä tyhjä sisällön suhteen. Ja kolmen vuoden rytmi on minusta usein myös työelämässä sellainen, että tuntuu että asiat on nähty ja kaipaa uutta ja muutosta. eikä jaksa enää samaa. Viime aikoina olen tutustunut paljon kiinalaiseen ying-yang-ajatteluun, jonka mukaan elämän kuuluukin olla sarja vastapainoja. Yksi kausi on aktiivinen, toinen passiivinen, helppoa seuraa vaikea, pimeää valoisa jne. Yksi kausi valmistaa jo seuraavaan ja edelliseen palataan sopivassa rytmissä. Yleensä huomaan itse tekemisissäni aktiivisten ja passiivisten kausien selvän vaihtelun. Joskus valtava halu tekemiseen ajaa eteenpäin, joskus taas ei voisi vähempää kiinnostaa ja sitten taas ihan yllättäen kumpuaa uusi energia, luovuus ja halu tehdä. Minusta olet kirjoittanut niin suurella sydämellä blogiasi ja antanut sillä paljon voimaa ja ajateltavaa lukijoille, että uskon ja toivon sen halun ja voiman bloggaamiseen alkavan taas kummuta sisältäsi. Kun hetki on valmis. Kaunista vuoden alkua sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja kiitos todella ihanasta kommentista :) Suurella sydämellä ja palolla olen tätä hommaa tehnyt ja ihana kuulla, että se on välittynyt sinnekin. On kyllä tosi hieno juttu, että löydettiin toistemme blogit Oloblogit-lehden kautta. Sen lehden tekeminen oli kyllä ehdottomasti yksi hauskoista kohokohdista blogimatkan varrelta!

      Mielenkiinnolla luin tätä kommenttiasi nytkin ja olen palannut sanoihisi elämän rytmistä useaan kertaan. Jonkinlainen rytminvaihdos tuntuu juuri nyt olevan vahvasti totta minulle, ja sen mukana kaipuu, ja ehkä vihdoin myös rohkeus jollekin uudelle on löytymässä.

      Minäkin toivon, että palo blogin kirjoittamiseen vielä löytyy. Juuri nyt tuntuu hyvältä keskittyä vähän erityylisiin asioihin, mutta aika näyttää... Blogin FB-sivu päivittyy edelleen, eli sieltä voi halutessaan myös seurailla kuulumisia. Valoisaa ja energistä vuoden alkua myös sinulle <3

      Poista
  10. Eksyin blogiisi ihan alkuaikoina todennäköisesti juoksuun liittyen. Kommentoinut olen vain muutaman kerran, mikä vähän kieltämättä harmittaa. Niin usein on ollut sanottavana vaikka mitä, mutta saamattomuus vienyt voiton.

    Tämä blogi oli myöskin ensimmäinen blogi, jota ylipäätään aloin seurata. Koko blogimaailma oli tällöin minulle vielä hyvin vieras. Tykkään, kun kirjoitat hyvää ja oikeaoppista kieltä, jonka sisältö on antoisaa, pohdiskelevaa, elämäniloista ja avartavaa.

    Olen nyt vasta ymmärtänyt, minkälaisia ajatuksia joidenkin tekstiesi ja ajatustesi takana todennäköisesti on ollut. En aikaisemmin ole tajunnut, etten ole tajunnut :D Olen itse siirtymässä pysyvästi työelämään monenlaisten erilaisten vaiheiden ja elämäntilanteiden jälkeen. Heräsi sitten ajatus, että tätäkö tämä sitten onkin. Olen aina ajatellut, että ihmisen täytyy käydä töissä, jotta tienaa paljon enemmän rahaa kuin opiskellessa tai kotona lapsen kanssa ollessa. Aluksi voisi ostaa pienen/kohtuullisen asunnon/talon. Kun lainaa saa pikkuhiljaa maksettua, voi sitä sitten ottaa lisää, jotta voi muuttaa isompaan kotiin. Säännöllisillä 38h/vk tuloilla voisi myös käydä kampaajalla värjäyttämässä hiukset, voisi syödä ravintoloissa useammin, ostaa merkkilaukkuja ja muita merkkivaatteita. Ehkä autonkin voisi vaihtaa parempaan. Mutta niin, sitten havahduin, että eikö olisi mahdollista tehdä vähemmän töitä ja jatkaa säästeliäästi elämistä ja tehdä vapautuneella vapaa-ajalla käsitöitä, käydä juoksemassa, hoitamassa viljelypalstaa, opetella uusi harrastus, olla lapsen kanssa jne. En tarkoita, että perinteisessä täysissä viikkotunneissa on mitään vikaa. Kaikki elävät elämäänsä kuten haluavat. Hämmentävää on vain se, kuinka tällainen ajatus tuli vasta nyt päähäni. Mitähän kaikkea muutakin sitä vielä tajuaa elämänsä aikana :D

    Koitan siis sanoa, että itse olen varmaankin nyt myös jonkinlaisessa murrosvaiheessa ja ruvennut miettimään asioita. Kirjoitit: "Kolme vuotta sitten elin varhaisen aikuisuuden murroskohtaa, jolloin aloin ensimmäisiä kertoja todella tarkistella elämäntapojani, arvojani ja tottumuksiani." Juurikin tätä minulle tapahtuu nyt.

    Blogisi on herättänyt paljon ajatuksia ja innostusta liikuntaa, matkailua ja geokätköilyä kohtaan. Aa, unohtamatta tietenkään raakakakkuja, ruokaisia salaatteja ja kirjoja. Olen siis tykännyt kaikenlaisista teksteistäsi. Toivon, että löydät vielä innon jatkaa blogiasi jossain vaiheessa. Jos et, olen iloinen näistä lukuisista hienoista postauksista ja vaivannäöstäsi. Mukavaa vuotta 2016 :)

    t: Tataii

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Tataii! Kiitos kommentista :) Tuntui tosi hienolta kuulla, että blogi on herättänyt ajatuksia ja innostuksia sielläkin. Mahtavaa :) Bloggaajan on toisinaan vaikeaa hahmottaa ketkä blogin tekstejä oikein lukevat ja minkälaisia ajatuksia kirjoitukset herättävät, joten tällaiset kommentit ovat erityisen palkitsevia. Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin myös ajan rajallisuuden! Ei netissä aina ehdi olla niin tiiviisti läsnä, kun on muukin elämä elettävänä :)

      Hih, ihanasti sanottu tuo "En aikaisemmin ole tajunnut, etten ole tajunnut" :) Näinhän se monesti tuntuu menevän, että jokaisen elämä kulkee omassa rytmissään ja vasta jälkikäteen oivaltaa joidenkin asioiden merkityksen. Elämä on jatkuvaa oppimista ja oivaltamista, ja toistaalta sehän just on siinä aika hienoakin :) Toisinaan erilaiset arvopohdinnat ovat enemmän pinnalla. Tulee mietittyä esimerkiksi rahan, työn, vapaa-ajan, perheen, terveyden, ystävien yms. merkitystä ja tärkeysjärjestystä elämässä. Vaikka arvojen pohtiminen voi tuntua toisinaan hankalalta ja raskaaltakin, on arvojen kirkastaminen mielestäni kuitenkin todella tärkeää. Ne kun lopulta ohjaavat omia valintoja ja antavat myös valinnoille "oikeutuksen". Kovasti tsemppiä siis pohdintoihisi! Blogin vanhat tekstit säilyvät täällä edelleen, eli sieltäkin voi käydä lukemassa millaisia ajatuksia ja vaiheita minä kävin läpi :)

      Kiitos vielä kommentista ja mukavaa vuotta sinnekin! :)

      Poista

Bloggaamisessa parasta on keskustelu. Olisi tosi mukavaa kuulla mitä ajattelit, kun luit tämän tekstin :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...