20. joulukuuta 2015

Muistot laatikoissa

Usein sanotaan, että sisintään tulee kuunnella. Että kannattaa panostaa niihin asioihin, jotka kulloinkin innostavat ja tuottavat mielihyvää. Kun aikaa on kuitenkin rajallinen määrä käytettävissä, tarkoittaa uusien asioiden esiinmarssi myös vääjäämättä joidenkin vanhojen juttujen hiipumista taustalle. Näin on nyt vähän käynyt tämän blogin kanssa, kun olen innostunut niin kovasti erilaisista käsityö- ja DIY-jutuista :) Tämä luomisen ja tekemisen vimma on minulle tuttua vuosien takaa, mutta näin vahvana se ei ole ollut pinnassa vähään aikaan. Pimeät talvi-illat ovat kuin luotuja kaikenlaiseen näpräilyyn, kun uloskaan ei niin hirveästi huvita mennä. Kesällä fiilis on varmasti taas ihan toinen!

Tässä tällä hetkellä työn alla on virkattu pipo ja lapaset! Haaveilin monta vuotta, että haluaisin oppia virkkaamaan pipon. No se olikin lopulta ihan tosi helppoa, kunhan hylkäsi ensin turhan itsekritiikin. Käsin tehty saa näyttää käsin tehdyltä ;)

Käsityöinnostuksen lisäksi esiin on noussut vahvasti selkiyttämisen ja järjestämisen tarve. Olen käynyt kaappeja läpi hylly kerrallaan ja perkannut sieltä paljon tavaraa kierräytykseen vietäväksi tai pois annettavaksi. Tuntuu, että haluan päästä eroon kaikesta turhasta ja jättää jäljelle vain kaiken sen, mitä oikeasti tarvitsemme. Tässä selkiyttämisen vimmassa tuntuu hyvältä myös ajatus siitä, että tänä vuonna ei laiteta tavarajoululahjoja toisillemme, vaan keskitytään hyvään ruokaan ja yhdessä olemiseen.

Se on tosi jännä juttu, miten toisinaan kaipaa ympärilleen värien räiskettä, kun taas välillä mieli kaipaa vaaleita, selkeitä ja luonnonmukaisia sävyjä. Opiskelijayksiössäni kaikki oli värikästä; sohva, ruokailuryhmä, verhot, päiväpeitto. Pienessä tilassa ei ollut käytännössä mitään valkoista tai vaaleaa, sillä sellainen värimaailma tuntui minusta auttamattoman tylsältä ja mitäänsanomattomalta. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut himoitsemaan nimenomaan niitä kaikkia "tylsiä" ja harmonisia luonnonsävyjä kotiimme. Vielä en ole päässyt kovin konkreettisesti sisustuksen kimppuun, mutta uusi valkoinen lipasto meillä on kuitenkin jo tilauksessa vanhan puunvärisen tilalle.

Kuva lainattu täältä.

Viime viikolla kävin pitkästä aikaa meidän häkkivarastossa etsimässä haudutuskattilaa riisipuurolle. Häkkivarasto oli kuin tetrispeli; katosta lattiaan täynnä (pääosin) tyhjiä muuttolaatikoita, mutta siellä oli joukossa myös todella monta laatikollista täynnä tavaraa. Kaikkea semmoista, mitä en ole osannut kaivata niiden miltei kolmen vuoden aikana, jotka olemme tässä asuneet. Laitoimme mieheni kanssa tuolloin "hynttyyt yhteen", joten varastoon on päätynyt paljon kaikkea sellaista mitä meillä kummallakin jo oli, mutta mitä yhdessä taloudessa tarvitsee vain yhden tai ainakin vähemmän kuin tuplamäärän. Silityslauta, laseja, mukeja, kattiloita, mattoja, keittiöpyyhkeitä, you name it. Siellä ovat ja odottavat muuttoa seuraavaan häkkivarastoon. Tuli tunne, että jotain varmaan tarttis niille tehdä...

Vanhoista käyttämättömistä astioista luopuminen on vielä jossain määrin helppoa, mutta varastossapa oli paljon muutakin. Nimittäin laatikkoihin pakattuja muistoja. Valokuvakansioita teinivuosilta, New York Rangersin pelistä ostettuja oluttuoppeja, Prahasta ostettuja maalauksia, kortteja, kirjeitä, ehkä päiväkirjojakin. Nähdessäni kaiken tuon, jonka olin jo melkein unohtanut mietin, että mitä ihmettä kaikelle tälle pitäisi tehdä? Valokuvakansiot haluan säilyttää, mutta entä kaikki se muu enemmän ja vähemmän krääsä, joka on kuitenkin tunnearvoltaan jotain enemmän? Miksi sen pois heittäminen tuntuu niin hankalalta ajatukselta, ikään kuin hävittäisi osan omaa historiaa? Toisaalta taas miksi säilyttää jotain, joka kulkee muutoissa aina häkkivarastosta toiseen? Milloin tulee se hetki, tuleeko koskaan, jolloin nuo muistot otetaan esiin pahvilaatikoista?

Säilöttekö te paljon muistoja laatikoissa? Kuinka usein palaatte noihin muistoihin vai pölyttyvätkö ne teilläkin laatikoissa? Mitä minun kannattaisi tehdä kaikelle tuolle tavaralle, jota en oikeasti tarvitse muistojeni tueksi, mutta toisaalta sitten kuitekin?

8 kommenttia :

  1. Ja taas mielenkiintoinen aihe käsiteltäväksi postauksessa, selkiyttäminen. Minäkin olen viimeisen kuukauden aikana pala palalta käynyt asuntoa läpi ja heittänyt pois / kierrätykseen uskomattoman määrän sellaista tavaraa, josta ei aiemmin vastaavissa siivouksissa ole vielä raskinnut luopua. Ja niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, jopa koko häkkivarastokin on nyt käyty läpi! Jotenkin olo tuntuu aika vapautuneelta, kun tietää ettei jonkin oven takana ole selvittämätöntä röykkiötä tavaraa. Tähän asuntoon muuttamisesta on aikaa nyt 15 vuotta, joten kaikkea on ehtinyt sinä aikana kertymäänkin... Vaikka muutto eteenpäin tulisi huomenna, ylimääräistä siivousurakkaa ei tällä kertaa tarvittaisikaan! Toki ne tietyt tavarat laukaisevat muistoja, mutta tavallaan uskon että ne oikeasti merkitykselliset asiat muistaa ilman niitä tavaroitakin, kun hetkeksi uppoutuu muistelemaan mitä elämän polun varrella on tapahtunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau onnea häkkivaraston siivouksen johdosta! Se on taatusti tosi iso urakka, joskin fiilis sen jälkeen on varmasti ihanan selkeä ja rauhallinen :) Kyllähän 15 vuodessa tosiaan jo tavaraa ehtii kertyä ja lyhyemmässäkin, jos ja kun kovasti säilöö ja hamstraa. Täällä on vielä paljon raivattavaa, mutta hyvällä alulla ollaan. Ja jep, tottahan se on, että kyllä ne merkitykselliset muistot säilyvät ilman tavaraakin. Toki kuvat ja muutamia muita juttuja on kiva säilyttää, mutta paljon krääsää voisi kyllä aika surutta heittää menemäänkin!

      Poista
  2. Ensinnäkin ihanaa luovuutta käsitöiden parissa, toisekseen i feel you noiden muistolaatikoiden kanssa. Nyt muutossa laitoin todella paljon tavaraa kierrätykseen, ja osaa ihan roskikseenkin. Muutossa varmaan pisin aika menekin sellaisen inventaarion tekemiseen ja kaikkien laatikoiden läpikäymiseen.. miten paljon sieltä löytyikään muistoja, joiden parissa vierähtikin useampikin tovi erilaisia kirjeitä ja kortteja lueskellen. Päädyin säilyttämään kirjeet ja osan joitakin kortteja, mutta muuten laitoin vaan raa'alla kädellä roskiin.. vaikka osa minusta olisi halunnut niitä säilyttää. Mutta järki käteen.. ;)

    Niin ja tuohon kysymykseen, kuinka usein palaa muistoihin -- sepä se, kun niihin nyt erittäin harvoin palaa. Ehkä vain vahingossa. ;) Onko siis järkeä edes säilyttää?:)

    Tsemppiä laatikoiden selkkaukseen!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahh, käsityöt, oon niin hurahtanut tällä hetkellä ;D Mutta juu, sullahan onkin tämä "muistojen raivaus" tuoreessa muistissa, kun hetki sitten muuton alla kävit kaikkea läpi! Todellakin se on aikaavievää puuhaa, kun jokaisen tavaran kohdalla pitää tehdä jonkinsortin ajatustyö, että pitääkö vai heittääkö pois, ja jos heittää pois, niin minne vie; kierrätykseen, kaverille vaiko ihan roskiin asti. Huh! Mutta kovasti on sellainen fiilis, että talven ja tulevan kevään aikana olisi kiva, jos saisi käytyä kaikki kaapit läpi, oli sitten muutto tulossa tai ei... Olis ihana tunne tietää, että kaapeissa on pääosin oikeasti vain sellaista, mitä tarvii ja niistä muistoista ne rakkaimmat :-)

      Poista
  3. Vau, miten taitavasti oot virkannut :)!

    Hih, meillä on kotona lähes kaikki harmaata, tammea yms. tylsiä värejä :) Nyt ekaa kertaa kaipaan väriä ja aiotaankin maalata yksi olkkarin seinä.. turkoosiksi, eli melko luonnon sävy sekin :)!

    Mäkin oon sitä mieltä, että liika tavara on liikaa ja oon kans karsinut paljon pois! Muistot onkin asia erikseen.. mutta oon päätynyt säilyttämään itsetehtyjä vihkosia tai valokuvia, mutta lähes kaikki muu on joutanut roskikseen :) Kyllä ne muistot pysyy päässäkin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihan hienothan noista tuli noin ensimmäisiksi harjoittelukappaleiksi :)

      Tuo on muuten tosi jännä juttu, miten mieltymys erilaisiin värimaailmoihin aaltoilee elämän varrella! Olin pitkään aivan vakuuttunut, että haluan kotiin vain kaikkea lämpimiä ja räiskyviä punaisen ja violetin värejä, mutta nyt se selkeyden ja rauhan kaipuu sieltä puskee läpi ja mieltymys luonnonväreihin herännyt. Jonkun ajan päästä voi sitten olla taas ihan toisin! Teille tulee varmasti ihana uusi seinä ja mieli piristyy, kun kotiin saa jotain uutta :)

      Poista
  4. Onpa hieno pipo ja lapaset, vau! Mäkin aina ajatuksen tasolla olen alkamassa kutomaan ja virkkamaan kaikenlaista talven tullen, mutta toteutukseen asti en ole päässyt nyt moneen vuoteen :D Ehkä vielä joskus!

    Mullakin on joitakin muistolaatikoita varastossa, sisältäen vanhoja päiväkirjoja, kuvia ym., mutta niitä lukuunottamatta hankkiudun nykyään mielelläni eroon kaikesta ylimääräisestä tavarasta ja myöskin harkitsen tosi tarkkaa kaikenlaisen uuden tavaran ostoa. Osittain tähän ajattelumalliin on pakottanut meidän pieni yksiö, jossa sitä tilaa ei vain oikeasti ole :D Muutenkin kyllä tykkään että ei ole turhaa rojua, niin pysyy jotenkin mielikin selkeämpänä kun ympärillä ja kaapeissa on selkeää. Varsinkin sitten kun joskus muutetaan isompaan kämppään niin tämä tavaran karsimislinja palkitaan: vähemmän muutettavaa ja vielä enemmän tilaa niille suht vähille tavaroille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Talvi on kyllä mitä parhainta aikaa käsitöille, mutta mullakin on mennyt nyt varmaan yli 5 vuotta siitä kun viimeksi oikeastaan innostuin mitään tekemään. Kyllä se aika tulee jos on tullakseen, mutta varoituksena vaan, että se imaisee kyllä sitten hetkeksi mukaansa ;D Onneksi itseään voi toteuttaa myös monella muullakin tavalla kuin vain käsitöitä tehden :)

      Mä haluaisin tosi kovasti opetella myös harkitsemaan ostoksiani tarkemmin ja lisäksi satsaamaan määrän sijasta laatuun & ja tavaran sijasta laadukkaisiin suomalaisiin palveluihin. Ehkä hieman tekosyykin, mutta sellainen olo ollut, että pitäisi ensin saada tämä nykyinen tilanne selkiytettyä ennen kuin osaa kunnolla alkaa tarkistella omaa kulutuskäyttäytymistä. Ja ihan taatusti on ihana sitten kun muutatte isompaan asuntoon ja tavaraa on vain kohtuullisesti ja tarpeellinen määrä :)

      Poista

Bloggaamisessa parasta on keskustelu. Olisi tosi mukavaa kuulla mitä ajattelit, kun luit tämän tekstin :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...