23. elokuuta 2015

Tilastot koukuttavat kätköilijän (ja kuntosalitreenaajan myös?)

Huhhei, takana jälleen mitä kaunein kesäviikko. Saanen vielä kerran todeta, että ihanaa! :) Kyllä me todellakin ansaitsemme jokaisen lämmittävän auringonsäteen, sillä pimeää ja kylmääkin ehtii kyllä sitten myöhemmin siunautua riittämiin... Tälläkin viikolla olen pyrkinyt liikkumaan pääosin ulkona; metsässä, suppailemassa ja takapihalla kahvakuulaillen. Pari salitreeniäkin olen malttanut tehdä, kun on ollut hyvää treeniseuraa (PT & Hanna). Tämä viikko on ollut Muutos100-valmennuksen mukaisesti ns. "raskas" liikuntaviikko, ja ensi viikolla olisi sitten tarkoitus ottaa kevyemmin. Luvassa lepopäiviä, metsäkävelyitä, ehkä vähän joogaakin pitkästä aikaa. Viikonloppuna olen tosin menossa NRJ Workout - tapahtumaan, joten silloin saanee taas hikoilla vähän reilummin!

Teemu on hiljattain innostunut todella kovasti frisbeegolfista, kun taas minulla veri vetää edelleen enemmän mm. kätköilyn pariin. Aina silloin tällöin minäkin lähden mukaan heittelykierrokselle, mutta tänään ratkaisimme asian sopuisasti niin, että ajelimme samaa matkaa Vihtiin, mutta suuntasimme siellä kumpikin omille teillemme pariksi tunniksi: Teemu frisbeegolfradalle ja minä kätköjen perään rämpimään. Vihti valikoitui kohteeksemme ensisijaisesti siksi, että minun kätkökartallani kyseinen kunta oli vielä punainen, eli toisin sanoen en ollut löytänyt sieltä vielä ainuttakaan kätköä! Ei muuten ollut ensimmäinen kerta, kun kotimaan matkareittejämme ohjaa kätköjen sijainnit tai jonkinlaiset aukot kätköilytilastoissani...


Kieli keskellä suuta piti tälle purkille kiivetä ;)

Kätköilyssä parasta ovat ulkoilu ja löytämisen riemu, mutta erilaisten tilastojen seuraaminen tekee lajista erityisen koukuttavaa. Tilastoja ja haasteita löytyy joka lähtöön, mutta yksi tunnetuimmista on kuntahaaste, jossa on tavoitteena löytää vähintään yksi kätkö jokaisesta Suomen kunnasta. Haasteen etenemistä voi seurata näppärästi suomalaiselta geocache.fi - sivustolta (ainakin jos on Premium-jäsen). Itse olen haasteen suhteen vasta lähtökuopissa, mutta pikkusen harmittaa, että Utsjoki jäi viime kesän Lapin reissulla loggaamatta! Ehkä koko Suomen saaminen vihreäksi olisi sellainen sopiva viiden tai kymmenen vuoden tavoite? Olen aika varma, että niihin viimeisin kuntiin lähdetään sitten joskus aivan varta vasten rämpimään... Eletään nyt kuitenkin siinä toivossa, että tässä lähivuosina tehdään paljon kuntaliitoksia! ;)




Toinen potentiaalisesti hyvin koukuttava haaste on tämä, jossa on tavoitteena löytää vähintään yksi kätkö vuoden jokaisena päivänä. Kuva kertoo, että minun osaltani kätköilyharrastus on hyvin kesä- ja syyspainotteista, mutta on sitä näköjään kyetty hakemaan yksi kätkö ihan uudenvuodenpäivänäkin. Luulenpa, että tämä taulukko ei tule minulla ihan heti täyteen, sillä en erityisemmin nauti kätköilystä talven kylmyydessä. Elämä on kuitenkin hurahduksia täynnä, ja on aivan mahdollista, että joskus vielä ravataan kätköillä jouluaattoa myöten... ;)


Kätköilyä Uudessakaupungissa viime juhannuksena.

Kätköily ei ole ainoa laji, jossa tilastoista on iloa, vaan itse olen ainakin huomannut, että kuntosalitreeneissä on motivoivaa seurata omaa kehitystä yksinkertaisen kirjanpidon avulla. Viime keväänä, kun oikein innostuin salitreenaamisesta, kirjailin aina treenin aikana vihkoon ylös painot ja sarjapituudet. Lisäksi kirjasin loppuun plusmerkin, jos koin, että seuraavalla kerralla voisin ottaa lisää painoja johonkin liikkeeseen. Kuntosaliharjoittelun alussa kehitys on melko nopeaa ja painoja saa/pitääkin lisätä vähintään kerran kuukaudessa (olettaen siis, että treenaa salilla säännöllisesti). Pienimuotoinen tilastointi auttaa hahmottamaan kehityksen suuntaa, jos sellaista noin ylipäätään sattuu jossain määrin tavoittelemaan. Otan varmasti salivihkon taas käyttöön, kunhan saan uuden saliohjelman ja itseni noin ylipäätään motivoitua jälleen sisätreenien pariin!

Jännä homma muuten, miten kätköilyyn ja salitreeniin tilastoinnit tuntuvat sopivan, mutta juoksun parissa koin juoksuvauhtien ja - matkojen seuraamiseen alkuinnostuksen jälkeen vähän ahdistavaksi. Lopulta ne jatkuvat odotukset kehittymisestä kääntyivät itseään vastaan ja söivät juoksumotivaation kokonaan (kts. tämän blogin ensimmäinen vuosi ;)). Viime viikkoina olen jälleen hölkkäillyt hieman, mutta visusti ilman kelloa ja kilometritavoitteita. Olen juossut metsässä mustikkamättäältä toiselle, napsinut välillä suuhun mustikoita, ja pinkonut sitten taas ylämäkeä ylös maksimisykkeitä kutitellen. Touhu on tuntunut mielekkäältä, kun olen saanut tehdä sitä vapaasti, "for fun", ilman minkäänlaista tarvetta seurata kehitystäni.

Miten te suhtaudutte liikuntatilastoihin? Motivoivatko ne teitä liikkumaan ja kehittymään, vai käykö teille kuten minulle kävi juoksun parissa, että tulee turhia (suoritus)paineita, kun kehitys on hitaampaa kuin toivoisi? Mihin lajeihin tilastot mielestänne sopivat, mihin taas eivät? Entäs te kätköilijät, seuraatteko tilastoja? ;)

16 kommenttia :

  1. Tilastointi on koukuttavaa... tuo kätköilykin näköjään kerää kivasti tilastoja ja varmasti jonkun puuttuvien kuntien myötä tulee reissattua myös kotimaassa. :) Mä tykkään kirjata kaikki ylös Heiaheiaan, ja oon sellainen, että nykyään on aina gps päällä kävelyllä ja pyöräillessäkin.. se on enemmänkin tapa, kuin että ottaisin stressiä matkoista tai vauhdeista. En ole ainakaan vielä kokenut niiden kääntyneen mua vastaan... Ja jos kääntyvät, niin lopetan tilastoinnin! Liikunnan ilo ei saa kadota sen vuoksi, että tulisi paineita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilastojen seuraaminen on tosiaan yksi osa kätköilyn viehätystä! Mikään ei kuitenkaan voita sitä löytämisen riemua, joka kätköillessä syttyy ;) Mäkin tykkään kirjata liikunnat heiaheiaan nykyään! Jotenkin sen kirjauksen teko on aina pienimuotoinen "palkinto" kivan treenihetken päätteeksi. Sellainen oma pieni "I did it" - juttu :D Ja onhan se vuoden päätteksi mielenkiintoista nähdä miten on tullut liikuttua! Heiaheia on ainakin toistaiseksi ollut mulle vaan ja ainoastaan positiivinen juttu, mutta jos siitä jostakin syystä alkais tulla paineita, niin sitten lopettaisin minäkin! Onneks ei sellaista kuitenkaan näköpiirissä :-)

      Poista
  2. Kätköilyssä tilastot koukuttavat. Meidän tilastollisesta ja haastekätköilystä voit lukea täältä: http://maarithm.blogspot.fi/2014/09/haasteellista-geokatkoilya.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkistä! Hienoja juttuja ja haasteita on mahtunut teidänkin kätköilymatkan varrelle :) Joku blogin lukija tänne taannoin kommentoi, että kätköilyssä on erityisen hienoa se, että siitä löytyy erilaisia puolia vastaamaan erilaisiin elämäntilanteisiin ja muuttuviin kiinnostuksen kohteisiin. En voisi olla enempi samaa mieltä!

      Poista
    2. Harrastuksen mukautuvuudesta ja monipuolisuudesta oli juuri eilen yhden kätköilykollegan kanssa puhetta, kun haettiin pari kiipeilyvälineitä vaatinutta kätköä. Hänelle nimenomaan se osa-alue tarjoaa suurta nautintoa tässä harrastuksessa, minulle ne olivat lähinnä normaaleita löytöjä, kun seurasin vierestä ja avustin hänen kiipeilyään. Samoin puhuimme siitä, että monet tuntuvat saavan tilastoista ja haasteista aikaiseksi pakkotiloja ja hammasten kiristystä. Itse olen onneksi onnistunut ne välttämään. Omalla kohdallani sitä edesauttaa se, että jätän nykyisin nettiloggaukset kirjoittamatta, ja kaikki tilastot ja kokemukset kätköillä tulee tehtyä puhtaammin vain omaa itseään varten. Ei tarvitse _yhtään_ miettiä sitä miltä touhu näyttää muiden silmissä. Sama todennäköisesti koskee myös liikuntatilastoja ja niiden julkisuutta/yksityisyyttä?

      Terv. Tuo viittaamasi taannoinen kommentoija...

      Poista
    3. Eikä! Hauska, että se olit juuri sinä joka kommentoit! Jokunen kommentti on blogiin vuosien aikana tullut, mutta se jäi erityisesti mieleen :) Se on kyllä harmi, jos joku (mikä tahansa) harrastus alkaa kääntyä liikaa suorittamisen puolelle! Toki kokemuksestakin tiedän, että näin voi salakavalasti käydä, mutta silloin on tosiaan ehkä hyvä vähän ottaa takapakkia ja vaikka touhuilla muita asioita välillä. Mielestäni harrastusten on pääasiassa kuitenkin tarkoitus tuoda iloa ja energiaa - ei viedä sitä :)

      Poista
  3. Hei,

    mukava on kaikenlaisia juttuja merkkailla ylös, liikunnat merkkaan lähinnä siinä mielessä, että voi jälkikäteen katsella, että mitä kaikkea on tullutkaan tehtyä :) Sykemittaria lenkillä pitäessä on meinannut käydä niin, että tulee katsottua, että pakko saada joku tietty kilometrimäärä tai alkaa kyttäämään, että vauhti on liian hidas jne. Sittemmin jätin sykemittarin pois ja liikun fiiliksen mukaan. Ehkä joskus käytän sitä taas, mutta tällä hetkellä pyrin liikkumaan ilon enkä suorituksen vuoksi.

    Kätköilyssä on hauska huomata, kun saa uusia kuntia merkattua, mutta totiseksi haasteeksi tuota kuntajuttua ei ole tullut otettua. Löydettyjen kätköjen määrää seuraan ihan vain mielenkiinnosta, että voi sitten tasalukujen kohdalla juhlistaa :) Tiedä vaikka tarttuisikin tuohon haasteeseen löytää kätkö vuoden jokaisena päivänä. Olen aiemminkin tainnut mainita, että kätkölöytö viime jouluaattona oli erityisen kiva :) Kätköilyn vuoksi on tänä kesänä nukuttu yksi yö (ennalta suunnittelematta) autossa, polkupyörän ketjut katkesi yhdellä kätköreissulla, yhdellä kertaa hukkasin neuletakkini kätköilyn lumoissa, vaan sepä löytyi, kun palattiin Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan, niin joku oli sen kätkön lähelle puistonpenkille nostanut :) Kätköilyn merkeissä vietetyt hetket saavat hymyn huulille, paljon on mukavia muistoja taas kertynyt :) Niin kätköjen kuin liikunnankin osalta tilastointi on mukavaa niin kauan kuin itse tekeminen säilyy mukavana!

    - Terhi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heip, mullakin meinasi käydä sykemittarin kanssa niin, että aloin ottaa vähän turhaakin stressiä sykkeistä, matkoista ja vauhdeista. Näin ei tietty tarvi olla kaikilla ja voin hyvin myös kuvitella, että niiden seuraaminen on parhaimmillaan mukavaa ja mielenkiintoista! Tärkeintä on oppia kuuntelemaan ja noudattamaan omia fiiliksiä :)

      Hih, kätköily on on kyllä huippua ;D Niin monenlaista voi sattua ja tapahtua. Mullakin kuntahaaste eteni ensimmäisten kymmenien kuntien osalta ihan "vahingossa" ja hyvin leppoisasti edelleen, mutta esim. ajomatkalla uuteen paikkaan yritän katsoa taukopaikat suunnilleen uusien kuntien alueille ;) Tuo kätkö vuoden jokaisena päivänä-haaste on kyllä aika huisi... Vaikken sitä nyt aktiivisesti teekään, niin ajattelin joka tapauksessa käydä etsimässä karkauspäivänä, joka sattuu ensi vuodelle. Ei kannata missata tuota harvinaista mahdollisuutta ;)

      Poista
    2. Hyvä, kun mainitsit tuon karkauspäivän, se täytyykin ehdottomasti hoitaa ensi vuonna, kun siihen on mahdollisuus ;-)

      -Terhi-

      Poista
    3. Jep, itsekin olen säästellyt yhtä kätköä tuota päivää varten :D Toivottavasti muistetaan päivä siellä ja täällä ;)

      Poista
  4. Täälläkin ilmoittautuu yksi, jota tilastot koukuttaa ja houkuttaa! :) Tykkään ylipäätään tilastoida omia liikuntasuorituksia, koska niitä on kiva seurailla sekä siinä hetkessä että jälkeenpäin. Tilastot siis ehdottomasti motivoi enemmän, kuin aiheuttaa paineita! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TIlastot on kyllä vain ja ainoastaan positiivinen juttu, jos niistä ei ala kerätä turhia paineita! :) Omalla kohdallakin liikuntamotivaatioon on tullut jonkin sortin buustit sen myötä, kun aloin kirjailla treenejä HeiaHeiaan!

      Poista
  5. Olen tänä vuonna merkkaillut liikkumiset perinteiseen vihkoon. Kiva selailla kokonaisuutta. Olen kirjoittanut ylös myös erilaiset kolotukset/flunssat yms niin niitäkin pystyy sitten myöhemmin tarkastelemaan. Nyt uuden saliohjelman myötä olen kirjoittanut painomäärät ylös. Se kyllä motivoi ja kannustaakin laittamaan lisää painoa kunhan suoritus pysyy hyvänä. Mutta nopeasti kehityksen kyllä tosiaan huomaa:)
    Minulla myös tilastointi motivoi, eikä aiheuta paineita. Rennon määrätietoisesti ja monipuolisesti mennään eteenpäin, kuten tähänkin asti:)

    Tsemppiä treenailuihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten tuonne ylemmäs kirjoittelinkin, niin treenin kirjaaminen jonnekin sen jälkeen on mukava hetki jo sinänsä :) ja pitemmällä aikavälillä tilastot auttaa hahmottamaan kokonaisuutta - erilaiset koontikatsaukset ovat aina mielenkiintoista luettavaa täällä blogeissakin. Oo, huippua, että sullakin on nyt sali-innostus! Mä kävin äsken tutustumaan mun uuteen jalkaohjelmaan ja innostus alkaa nousta uusiin sfääreihin täälläkin ;) Mukavia treenejä ja loppukesän päiviä ❤

      Poista
  6. Olemme aloiitaneet bloggailun samoihin aikoihin. Ymmärään hyvin, että välillä tulee sellainen takki tyhjänä -fiilis. Kun taas kirjoitusfiilis iskee, pistäpä tulemaan geokätköilykuulumisiasi ja juoksufiiliksiäsi.

    Pikaisiin kuulemisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kolme vuotta on kyllä pitkä aika minkä tahansa askareen tai harrastuksen parissa! Välillä tekee hyvää aistia uusia tuulia :) Ja kiitos postausvinkeistä! Kätköilystä olisikin kirjoitettavana juttu jos toinenkin :)

      Poista

Bloggaamisessa parasta on keskustelu. Olisi tosi mukavaa kuulla mitä ajattelit, kun luit tämän tekstin :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...