20. toukokuuta 2015

Itkisinkö onnesta, jos treenaisin nyt kunnolla...

Alkuun pahoittelut teille, jotka olette korvamatoihin taipuvaisia. En vain kyennyt vaihtamaan tämän tekstin hassunhauskaa otsikkoa enää sitten, kun olin sen kertaalleen päähäni saanut! Otsikolla on totuuspohjaa sikäli, että meinasin olla vähän herkistyneessä tilassa äsken, kun kävelin PT-treenien jälkeen kohti juna-asemaa. Jäätävän kovan selkä- ja jalkatreenin jälkeiset endorfiinit jylläsivät sen verran villisti, että taisin hymyillä koko matkan kuntosalilta asemalle, ja junassa tunsin lähimmäisenrakkautta jopa niitä kaikista kiireisimpiä ihmisiä kohtaan, joista yksi löi minua mm. vahingossa päähän muovipussilla, jossa oli ruusuja. Siis ajatelkaa: päähäni olisi voinut kolahtaa vaikka vodka-pullo (julkisissa kun ollaan), mutta sain päähäni ruusukimpusta :P Talk about good Wednesday! ;)

Vaikka vasta kirjoittelin, että treenijuttujen kirjoittaminen ei juuri nyt inspiroi, niin luonnollisesti kävi niin, että minulle tuli yhtäkkiä vahva halu kirjoittaa... noh, treenijuttuja ;D Muunlaisiakin juttuaiheita on mielessä vaikka kuinka, mutta tänään halusin jakaa fiilikisiä ja ajatuksia viime päivien treeneistä. Edeltävät viikot ovat olleet hieman takkuisia mm. käsiepisodin ja sen jälkeisen flunssan takia, ja ehkä pienenpientä motivaatio-ongelmaakin on ollut ilmassa työstressin ja ylipäätään liikunnan vähäisyyden vuoksi. Mikään kun ei ruoki liikuntamotivaatiota aivan yhtä hyvin kuin säännöllinen liikkuminen...


Edellisen neljän päivän aikana olen taas saanut onneksi tuta miten ihanaa ja oleellisen tärkeää olotilalleni liikkuminen onkaan! Kummasti ovat yöunetkin olleet sikeämpiä, kun on liikkunut itsensä rennoksi ja väsyksiin... Sunnuntaina kaivoin pyörän naftaliinista ja polkaisin noin puolen tunnin matkan salille. Aerobinen kuntoni on nyt mitä on, joten kyllähän se puuskututti, mutta oli silti aivan huippua nauttia vauhdin hurmasta kevätauringossa :) Kun pääsin salille, niin alkulämpät oli jo hoidettu ja minä kohtalaisen täynnä let's go - fiilistä. Salilla treenailin yläkroppapainotteista ohjelmaa, johon tosin kuuluu yleisen kiusan vuoksi myös maastavetoa ja thrustereita. 

Eilen sain jonkinlaisen paniikkireaktion, kun hoksasin, että Extreme Run lähestyy vähitellen, enkä ole treenannut juoksemista kunnolla yli vuoteen. Tietenkin ajattelin, että en minä nyt ainakaan alle puolen tunnin takia juoksemaan lähde, mutta jouduin nöyränä toteamaan, että tällä aerobisella kunnolla juostaan pikemminkin kolme kuin kolmekymmentä minuuttia putkeen. Saa kai sen tunnustaa täällä hurjien juoksijoiden keskellä, että minun on lähdettävä rakentamaan juoksukuntoa taas kerran katulampun välejä hölkäten? ;) Hölkkälenkki ei siis todellakaan ollut nautintoa nähnytkään, mutta eiköhän se taas tästä, jos pikkuisen yrittäisi satsata myös tuonne aerobiselle puolelle jatkossa..?

Tuskaisen hölkän jälkeen sain kuitenkin hieman hyvitystä olooni, kun osallistuin kokonaisen tunnin mittaiselle hatha-joogatunnille Yoogaiassa. Yoogaia tarjoaa nykyään (kiireisten ihmisten kysynnästä?) paljon 30-45 minuutin tunteja, joille minäkin kiireinen ihminen olen usein osallistunut. Taitaa se kuitenkin olla niin, että joogan vaikutukset alkavat olla parhaimmillaan vasta silloin, kun joogatunti kestää 60 - 90 minuuttia. Lyhyemmät joogat käyvät hyvästä kehonhuollosta, mutta pitemmillä tunneilla ehtii mielikin mukaan. Joogasta onkin tarkoitus kirjoitella vähän pitemmästi tänne lähiaikoina....


Tänään oli sitten tosiaan vuorossa 90 minuutin treeni PT:n kanssa, ja sen endorfiininpöllyisestä lopputuloksesta te tiedättekin jo kaiken...;) Treeni oli normaalia pitempi hyvityksenä parista aiemmin tehdystä lyhyemmästä sessiosta. Ja ahh, tänään treeni oli aikalailla täydellinen! Alkuun teimme yläselän liikkuvuusharjoituksia sekä erilaisia selälle kohdistuvia kuntosaliliikkeitä. Kävimme läpi alataljan sekä pari muuta laitetta. Liikkuvuus- ja tekniikkaosioiden jälkeen alkoi kohtuullisen jäätävä jalkatreeni; ensin kuntosalin puolella ja sen jälkeen vielä kirsikkana kakun päällä karmeahko toiminnallishenkinen treeni.  Etenkin pakarat ja etureidet vetivät sellaisille hapoille, että ilman PT:n tsemppiä olisin lopettanut treenin jo aikaa sitten. Täytyy kyllä myöntää, että pari vihoviimeistä toistoa menivät "hämärän rajamailla", mikä on itselleni melko harvinainen ja vieras tapa treenata. Mutta kyllä vaan tämä "near-death experience" palkitsi huikealla ololla ja innolla päästä treenaamaan taas jo pian uudelleen :)

Näissä fiiliksissä on kivaa suunnata sängylle ilta-auringon säteisiin lueskelemaan. Oletteko huomanneet miten yltäkylläisen runsas ja jopa tuhlaileva tämä toukokuun valo on? <3

Oletteko te saaneet jostain liikuntasuorituksesta erityisen hyvän fiiliksen lähiaikoina? Milloin olette viimeksi tehneet TODELLA kovan treenin ja mitä siihen sisältyi? :) Onko teidän helppoa viedä itsenne äärirajoille treeneissä vai onnistuuko sen paremmin esim. ryhmäliikuntatunnilla tai kaverin kannustamana?

Ps. Tekstin julkaisun jälkeen huomasin, että unohdin kokonaan kirjoittaa maanantain BodyJamista, joka oli myös aikalailla rakkautta pitkän tauon jälkeen :) Uusi ohjelma taitaa tulla lähiaikoina, mutta nyt oli hauskaa vielä veivata paria aiempaa ohjelmaa!

8 kommenttia :

  1. Kuulostaa huipulta ja sun hyvä fiilis oikein välittyy tekstistä läpi tänne asti! :) Ihana Tiinuska! <3 Ps. Katulämpun välien hölkkäämisessä ei ole mitään hävettävää, kuulostaa hyvältä suunnitelmalta juoksukunnon kasvattamiseen vähitellen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkin ollut niin paljon parempi olo monella tapaa nyt kun on taas päässyt liikkumaan ja halusin jakaa sitä fiilistä täällä blogissakin! :) Mun täytyy tosiaan palata katulamppuhölkkään, jotta juokseminen tuntuu alusta asti hyvältä! Uskon, että pikkuhiljaa helpottaa :P Kivaa viikonloppua! ❤

      Poista
  2. Oli mahtavaa kuulla sun liikuntakuulumisia taas! :) Tosi mahtavasti mullekin välittyi sun fiilis tän päivän treeneistä! Huippuu, että sulla on toi peetee, joka vie sut äärirajoille. Jee!! Mä en oo KOVAA treeniä tehnyt pitkään aikaan, mutta pari viikkoa sitten tein 3x2km vedot, joista jäi superonnellinen ja onnistunut olo ;)

    Juuu, nyt on ihanan valoisaa ja voi vitsit, miten luonto on VIHREÄ. <3 Nyt on niin kaunista. Ai ai!! Ja tänään hölkkäilin t-paidassa, wohoooo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kivaa kirjoitellakin liikuntakuulumisia, kun syttyi taas inspis!:) Jotenkin tuntuu, että ne pt-treenit on just sopivan tasoisia niin, että joudun haastamaan/ylittämään itseni, mutta samalla tulee kuitenkin onnistumisenkokemuksia, että jess, selvisin! Se kyllä ruokkii motivaatiota :)

      Sun vetotreenit kuulostaa hyvältä! Taatusti niiden kovempien pätkien aikana tulee ylitettyä itsensä ja hyvä fiilis jälkikäteen on taattu ja ansaittu :) ja ah tuota luontoa tosiaan! Eilen rauhakseen kun kävelin rasteilla, niin ihailin ja tuoksuttelin sitä vihreää metsää. Kesä! ❤

      Poista
  3. Hyvältä kuulostaa! Mun edellinen kova treeni oli eilinen spinning, jossa tuli vedettyä itsensä aika äärirajoille. Taisin kiroilla puoliksi ääneen vikassa setissä, kun tuntui, että henki lähtee ihan just. Treenin jälkeen fiilis olikin sitten mahtava ja koko ilta meni endorfiinipöllyissä. :)

    Kivaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanaa, että olet saanut olla endorfiinipöllyissä :D Spinning ja muut korkeasykkeiset treenit kyllä ovat omiaan tuon olotilan saavuttamiseen! Eilen tosin kävin ihan rauhakseen kävelemässä rasteilla ja senkin jälkeen oli euforinen olo, vaikka syke ei juuri noussutkaan. Nyt syynä taisi metsä ja yleinen kesäfiilis ❤

      Kivaa viikonloppua sinnekin!!

      Poista
  4. Ihanan monipuolista liikkumista! Miten ihmeessä mä uskaltautuisin Joogaamaan! Puoli vuotta olen luvannut osallistua, mutta vieläkään en ole mennyt. :') Onneksi juoksukunto kasvaa ihan supernopeasti, kun maltat vaan hölkkäillä ja kävellä vuorotellen. Kohta huomaat jo kipittäväsi koko matkan. ;)

    Eilisista HCM-juoksukoulun treeneistä tuli kyllä tosi hyvä mieli. Porukassa liikkuminen on vaan niin kivaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vasta kun sanoit sen, niin tajusin itsekin, että viime päivinä on tullut liikuttua kyllä ihanan monipuolisesti! Olen ennenkin huomannut, että innostun monipuolisuudesta ja tässä siitä itsellekin hyvä muistutus :)

      Mulle kynnys kokeilla joogaa madaltui Yoogaian sekä youtube-videoiden myötä (Yoga with Adrienne). Molemmista löytyy lyhyehköjä, kivoja ja maanläheisiä ohjauksia :) Mutta eipä sitä kannata stressata, vaan kokeilet sitten joskus, kun on itselle ja omaan elämään sopiva hetki!

      Voin kuvitella, että yhteislenkkitreenit on kivoja! Samanhenkisiä ja iloisia ihmisiä porukka täynnä :) Mä yritän jatkaa mun hölkkäharjoituksia, vaikka sitten katulampunväli kerrallaan =)

      Poista

Bloggaamisessa parasta on keskustelu. Olisi tosi mukavaa kuulla mitä ajattelit, kun luit tämän tekstin :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...