19. huhtikuuta 2015

Mitä kaikkea voikaan tapahtua geokätköilijälle...

Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota ihmiseen, joka kopeloi vaivihkaa pyörätien vieressä kulkevan sillan kaiteita tai ehkä hiiviskelee siellä sillan alla? Tai oletko nähnyt sitä tyyppiä, joka kurkistelee metsässä kallion koloihin, nostelee maasta kiviä tai tuijottelee hämmentyneen oloisena kohti puun oksastoja? Tai kenties olet törmännyt urbaanissa ympäristössä epäilyttävään henkilöön, joka tutkii roskapöntön alusia, kopeloi lipputangon jalkaa tai pyörii bussipysäkin ympärillä ilman minkäänlaista aikomusta nousta auton kyytiin? Jos vastasit kyllä, niin ei huolta. Olet mitä todennäköisimmin törmännyt geokätköilijään. Meitä luontoa ja seikkailua rakastavia hörhöjä on nimittäin nykyään jo aika monta. 

Geokätköily on mukava ulkoilmaharrastus, joka sopii niin lapsille kuin aikuisillekin. Mutu-tuntumani on, että suurin osa harrastajista on kuitenkin selkeästi nuoruusiän ohittaneita hiippareita ;) Olen monesti miettinyt, että jos olisi lapsia, olisi kätköily mitä mukavin yhteinen harrastus. Jos kätköily ei ole vielä tuttua, mutta haluaisit tutustua siihen tarkemmin, niin kannattaa käydä kurkkaamassa aiemmin kirjoittamani Harrastuksena geokätköily - postaus (klik). Vastaan myös mielelläni kysymyksiin, jos suinkin osaan :) Itse olen harrastanut kätköilyä nyt nelisen vuotta ja löytänyt reilut 600 kätköä. 

Tässä siis vähän ideaa siitä, miltä kätköily näyttää ja minkälaisiin tilanteisiin se voi johtaa ;)

Kätköilijä pääsee usein harjoittamaan liikkuvuuttaan ryömimällä erinäisten asioiden alle... Tässä kyykkykätköilyä Suomenlinnassa vuonna 2014.

Kätköilijä pääsee katsomaan maailmaa "erilaisesta näkövinkkelistä". Usein esimerkiksi siltaa sen alapuolelta. 

Kätköilijä voi yllättäen huomata viettävänsä jo toista juhannusaattoa peräkkäin metsässä kiven koloja tonkien, hyvässä kätköilyseurassa tietenkin.

Kätköilijä tietää, että kaikki ei ole sitä, miltä se näyttää.


Kätköilijä pääsee tutustumaan läheisesti mm. kiviaitojen rakenteisiin. Harjaantunut geosilmä oppii pongaamaan irtonaisia kiviä ja epäilyttäviä koloja jo kaukaa.

Kätköilijä ei ainoastaan tyydy ihailemaan siirtokivilohkareita, vaan kiipeää vaikka niiden huipulle löytääkseen sen, mitä etsii ;)

Kätköilijä kiipeää vaikka pienelle tunturille yhden muovipurkin tähden.

Kätköilijä venyy tiukan paikan tullen.

Jos kantti kestää, kätköilijä voi kiivetä kätkön perässä myös korkealle puuhun. Itse olen uskaltanut kiivetä vain matalimmille oksille, mutta kätköseurana on ollut kylmäpäisempääkin porukkaa!

Kun kätkö löytyy, jää hienommankin naisen käsilaukku levälleen ja huomio keskittyy siihen tärkeimpään ;)

Tässäpä näitä kätköilytunnelmia kuva-arkistoista! Jos ei muuta, niin ainakin minulle iski nyt taas kätköilykuume, joten eiköhän sitä voisi vaalisunnuntain kunniaksi käydä muutamalla purkilla ;) Oletteko te kokeilleet geokätköilyä? Mikä on ollut erikoisin/hauskin paikka, mistä olette löytäneet kätkön? Oletteko koskaan jääneet "kiinni" kätköillessä? Tai jos ette ole kokeilleet, niin haluaisitteko? :)

Ps. Kevään tulemisen huomaa myös siitä, että vaikka juttuaiheita olisi mielessä vaikka kuinka, niin muut asiat tuntuvat menevän nyt kirjoittamisen edelle. Viime keväänä tämän tunteen tullessa meinasin lopettaa koko blogin, mutta nyt tyydyn vain siirtymään "kesämoodiin" ja kirjoittelemaan hieman harvenevalla tahdilla. Jos haluat olla menossa mukana hieman reaaliaikaisemmin, niin kannattaa tykätä blogin Facebook-sivusta (klik). Päivittelen sinne juttuja ja kuulumisia hieman tiuhempaan myös kesän aikana! Mukavaa (vaali)sunnuntaita ja aurinkoista päivää :)

12 kommenttia :

  1. Hih, kätköily on kyllä hupsu harrastus! Salamyhkäistä touhua :) Tahtoisin kyllä taas kokeilla kätköilyä, oli niin mukavaa sun, kokeneen konkarin, mukana silloin! Sitä ihka ensimmäistä omaa kätkölytöä odotellessa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, että kyseessä on kohtuullisen järjetön harrastus :D mutta kuitenkin superkiva ja aika koukuttava sellainen! Kätköillessä kaikki huomio keskittyy siihen etsimispuuhaan, joten paljon ei muita murheita ehdi mietiskellä :) Hih, ehkä tänä kesänä pongaat vielä ekan ihkaoman kätkön!! ;)

      Poista
  2. Ihan huippua! Mulle geokätköily on vierasta, mutta näiden kuvien jälkeen mietin että pitäisköhän siihen lajiin perehtyä. Näyttää hauskalta!:):) Niin ja sama homma bloggaamisen suhteen, mutta ei anneta sen häiritä vaan kirjoitellaan kun mukavalta tuntuu!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kokeilemaan joskus! Sopii nimittäin erityisen hyvin kaltaisillemme luontohörhöille ;) kätköillessä voi löytää tosi hienoja paikkoja, ja onhan se löytämisen riemu ylipäätään aika hauskaa! Ja jep, ei stressailla kirjoittamisesta, vaan annetaan inspiraation tulla juuri silloin kun siltä tuntuu, vaikka sitten vähän harvemminkin nyt kevätaikaan :)

      Poista
  3. Geokätköily on niin hauskaa puuhaa. Meidän lähettyvillä on ihan mielettömästi kätköjä, kiitos Keskuspuiston. Mun suosikkikätköjä on kyllä mysset, niiden kanssa menettää hermonsa lähes aina mutta voi sitä riemua, kun sen ratkaisee :) En tajua miten unohdin koko geokätköilyn ulkomailla ollessa, pitää jatkossa vähän tsempata sen kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mysset on kyllä kivoja välillä! Nyt en kyllä tosin edes muista milloin viimeksi ratkaisin moisen, joten pitäisi taas jossain vaiheessa laittaa aivosolut raksuttamaan. Hitsi se on ärsyttävää, jos ei keksi ratkaisua, mutta niiiin palkitsevaa, jos lopulta sen piilon onnistuu löytämään :) Kätköjä on kyllä pk-seudulla (ja toki muuallakin) ihan älyttömän paljon ja uusia tulee koko ajan! Niiden loppuminen ei ainakaan siis uhkaa tätä harrastusta... Kivoja kätköilyhetkiä! :)

      Poista
  4. Kiva kirjoitus ja mukavat kuvat! Tutun näköisiä otoksia, kätköillessä tosiaan löytää itsensä välillä mitä ihmeellisimmistä paikoista :) Ja aina vaan kätkön löytäminen on niin kiva juttu. Viime jouluna oli ihanaa, kun jouluaaton ja joulupäivän kävelylenkeillä löytyi kotimaastoista kaksi aika uutta kätköä. Kätköjä tosiaan onneksi piisaa, joten mukava jatkaa harrastusta. Kesän lähestyessä on kiva suunnitella kätköretkiä, pyörällä matkaan ja eväät mukaan :) Mainostan kätköilyä aina sillä, että sen ansiosta on tullut käytyä monissa hienoissa paikoissa, joihin ei välttämättä muuten tulisi mentyä. Ja tulee kuin huomaamatta monen tunnin ulkoiluretkiä. Kätköily tosiaan on vähän hassu mutta niin kiva harrastus :) Huomaa automaattisesti ajattelevansa kun menee jonnekin uudelle paikkakunnalle, että täältähän voisi etsiä kätköjä ja silmä on vähän jo harjaantunut näkemään sopivia kätköpaikkoja. Sulla onkin melkoinen määrä löytöjä jo plakkarissa. Me innostuttiin miehen kanssa viime kesänä kätköilemään, mutta ei olla vielä sataa aivan saatu rikki. Talvilomalla käytiin Tallinnassa ja sielläpä tuli mieleen etsiä paria kätköä, mutta ne oli sellaisilla sijainneilla, että porukkaa oli koko ajan tosi paljon ympärillä, joten oli pakko luovuttaa, kun oli niin epämääräisen näköistä pyöriä jonkun postilaatikon ympärillä kerta toisensa jälkeen ja kurkistella kaikkiin mahdollisiin koloihin :D

    Mukavia kätköretkiä sulle :)

    - Terhi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Terhi! Kyllä kätköilijät vain ymmärtävät toisiaan ;) Ihana kätköilyfiilis välittyi sinunkin kommentistasi tänne asti :) Vaikka jokainen kätkö ei niin erityisellä paikalla välttämättä olekaan, niin mukaan mahtuu todellakin paljon sellaisia paikkoja, joihin ei välttämättä koskaan olisi päätynyt ilman kätköilyä! Ihan kotikonnuistakin saattaa löytää uusia puolia, kun harhailee kätkön perässä edes muutaman sata metriä normaalien kulkureittien ulkopuolelle! Ja todellakin, pitemmät kätköreissut ovat mukavia! Eväät reppuun, kahvia termariin ja matkalaturi mukaan ;D Mulla on myös tapana, että Suomessa jos menen uuteen paikkaan, niin yleensä aina tsekkaan onko lähellä kätköjä. Me itseasiassa haettiin talvella Tallinnasta ihan siinä keskusaukiolla oleva kätkö, joka oli kiinnitetty muistaakseni postilaatikkoon ;D Silloin oli tosin todella kylmää ja jo ilta, joten saatiin rauhassa etsiä. Kesällä ei varmasti onnistuisi niin helposti! Mutta heh, tunnistan kyllä tuon välillä iskevän itsetietoisuuden fiiliksen, kun alkaa miettiä, että miltähän tämä muiden silmissä näyttää ;) Kivoja käytköilyreissuja sinnekin, ehkä jo tulevana viikonloppuna! :)

      Poista
    2. Tuo matkalaturi on muuten oivallinen juttu, kun joskus nuo reissut vähän venyy. Hih, seuraavalla Tallinnan reissulla täytyy siis uudelleen piipahtaa sen aukion postilaatikon luokse :) Mua lohdutti vähän, kun katsoin myöhemmin, että sen jälkeen kun me sitä etsittiin, niin se oli jonkin aikaa poissa pelistä, joten jospa se ei ollut siellä, kun ei pistänyt silmään ;-) Viime kesältä on jäänyt mielen päälle myös yksi löytymätön kätkö Nokian hautausmaalla, joten käynti siellä täytyy mahduttaa jonkin kesälomareissun yhteyteen. Löytymättömät kätköt jää vaivaamaan :)

      - Terhi -

      Poista
    3. Jep, löytymättömät jäävät kyllä kaihertamaan! Yllättävän usein noita jää vieläkin välillä löytämättä vaikka luulisi, että geosilmä on jo vähän harjaantunut ;) Mutta se on osittain myös lajin suola, ettei kaikki kätköt ole yhtä helppoja! Säilyy se aito etsimisen ja löytämisen riemu :) kivaa vappua!

      Poista
    4. Moikka, piti ihan palata kommentoimaan tänne, että lauantain Tallinnan reissulla bongattiin se kätkö keskusaukion laidalla postilaatikosta, mutta tyttöjen reissu ja kaikilla juuri manikyyrissä laitetut kynnet, joten jäi vielä loggaamatta, mutta siellä se oli :)

      Terhi

      Poista
    5. Heh, mahtavaa :D Ens kerralla on sitten helppo logata, kun tietää mistä etsiä! Ihan viisas valinta ollut jättää loggaus väliin manikyyrin jälkeen :P Mulla onkin ollut nyt vähän taukoa kätköilyssä, mutta odotan jo juhannusreissua, kun pääsen merkkaan monta paikkaa vihreäksi kuntakartalla!

      Poista

Bloggaamisessa parasta on keskustelu. Olisi tosi mukavaa kuulla mitä ajattelit, kun luit tämän tekstin :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...