10. tammikuuta 2014

Kehonhuoltohimotus ja arvonnan voittajat

Heti alkuun vielä iso ja sydämellinen kiitos teille, jotka jätitte kommenttinne blogini synttäripostaukseen! <3 Tosi mukava kuulla, että blogin nykyinen sopivan linjaton linja sai myönteistä palautetta! Juttuideoissa nousivat esiin erityisesti Personal Training - kokemukset, henkinen hyvinvointi, "pohdiskelevat tekstit", konkreettiset laihdutus- ja motivaatiovinkit, juoksupostaukset sekä monipuoliset liikunta-aiheet ylipäätään. Kiitos hyvistä ideoista! Näitä aiheita tullaan taatusti käsittelemään täällä blogissa nyt ja jatkossakin. Toivottavasti pysytte matkassa ja osallistutte pohdintoihin kommenttiboksin välityksellä :) Nyt arvonnan tuloksiin!
Halusin suorittaa arvonnan perinteisesti paperilappusin ja virallisena valvojana toimi lahjomaton kissani Svea. 
Ensimmäisenä pinosta nousi.... TARJA! Onneksi olkoon, voitit ensimmäisen palkinnon eli saat valita palkinnoksi joko raakasuklaan valmistuspaketin tai huovutetut lapaset. Ottaisitko minuun yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen parempiapolkuja@gmail.com, niin sovitaan yksityiskohdista? :)

Ja toisena pinosta nousi... HANNA! Nyt ehkä joku epäilee arvontavilppiä, mutta arvonta suoritettiin ehdottoman puolueettomasti ja virallisesti :) Eli onnea Hanna, saat toisen palkinnoista! Sovitaan yksityiskohdista myöhemmin :)


Nyt vielä hetkeksi arvonnasta muihin tunnelmiin...
Olen treenannut viime aikoina aika kovaa ja aika paljon. Korkeita tehoja ja väsyneitä lihaksia, niistä on treeniviikot tehty. Kaiken tämän melko rankan treenaamisen ohessa olen huomannut kehoni lähettävän minulle erittäin tervetulleita viestejä. Se nimittäin suorastaan vaatii minua huoltamaan sitä. Joskus aiemmin olisin jättänyt nämä viestit omaan arvoonsa, sillä en ymmärtänyt mitä hyötyä venyttelystä ja rauhallisista kehonhuoltotunneista muka voisi olla. Ei se ole liikuntaa, jos siinä ei tule hiki ja hapotus. 

Voi miten väärässä sinä tyttö olitkaan!

Nyt kun syyt liikkua ovat pääosin muualla kuin energiankulutuksessa ja laihtumisessa, on myös helpompaa avata mieli kehon viesteille, kun se pyytää huoltoa. Tämä lisääntynyt tarve kehonhuollolle ilmenee epämääräisenä kireytenä koko kropassa. Tiedättekö sen tunteen kun aamulla nousee sängystä ja venytyttää hirveästi? Kun on vaan pakko nostaa kädet ylös ja venyttää itsensä oikein tosi pitkäksi, samalla kun haukottelee suureen ääneen? No, minulla on viime aikoina ollut tällaisia oloja pitkin päivää, ja ajatus kehoa avaavista ja venyttävistä liikkeistä on tuntunut todella houkuttelevalta. Tähän tapaan:

 Aaaaah! Kuva täältä.

Voitteko kuvitella, että joskus aiemmin en esimerkiksi ikinä venytellyt salitreenin jälkeen? Mitä kipeämmät lihakset, sen tehokkaampi treeni. Huh, ihan järjetöntä! Nykyisin venyttelen lähes poikkeuksetta saliharjoittelun jälkeen kotona 15-20 minuuttia. Kotivenyttelyjen lisäksi olen vihdoinkin oivaltanut Bodybalance - tunnin ihanuuden. Ennen se meni kategoriaan: tylsää heilumista, ei edes tule kunnolla hiki. Nyt se menee kategoriaan: niin ihanaa, että haluaisin itkeä ja hypähdellä, ja ehkä vielä halata jotakuta siihen päälle.

Bodybalancessahan on ihan täydellinen sisältö ja konsepti. Ensin lämmittelyä pehmein liikkein ja sen jälkeen oikeasti aika rankka jalkabiisi (erityisesti nykyisessä ohjelmassa), jossa tulee treenattua niin staattista pitoa, kehonhallintaa kuin liikkuvuuttakin. Siihen vielä päälle tasapaino-osio, jonka aikana treenataan sellaisia osa-alueita kehossa, joita en harjoittaisi koskaan omatoimisesti. Yhden jalan varassa leijuessaan huomaa miten herkkä mekanismi keho on, ja miten yksipuolisesti sitä usein tuleekaan rasitettua.

Soturinainen. Kuva täältä.

Tasapainoilujen jälkeen Balancessa tehdään vielä mm. vatsoja; tässä ohjelmassa Pilates-tyyppisiä juttuja sekä lankkuvariaatioita, ja"skorpionipunnerruksia" eli ojentajapunnerruksia toinen jalka ilmassa koukussa, ikään kuin skorpionin pistimenä. Niitä tehdessä tulee mieleen aina se SomaMove - tunti, jonka jälkeen vähän itkustin olon ihanuutta :D Tunnin loppua kohti tehdään yhä enemmän venytteleviä ja avaavia liikkeitä, eli juuri niitä joissa "ei tule ollenkaan hiki". En muuta sano kuin että takareisiavaukset. Ahh.

Tällä viikolla pääsin myös tutustumaan Hannan ja toisen kaverini kanssa SATSin kevään uutuustuntiin nimeltä Yin-Yang. Tunnista kerrotaan näin: Yang-osiossa sykettä nostetaan rytmikkäillä yoga-, tasapaino- ja kamppailulajiharjoitteilla, yang-termillä tarkoitetaankin lämmintä ja voimakasta auringon energiaa. Yin viittaa rauhalliseen ja juurruttavaan kuun energiaan, tällöin kehoa ja mieltä huolletaan pitkillä staattisillä yoga- ja venyttelyharjoitteilla.

Olin tunnin jälkeen hieman hämmentynyt, sillä se muodostui kahdesta hyvin erilaisesta puoliskosta. Alkuosa oli hikinen; vähän sellainen BodyCombat - tyylinen, mutta todella paljon "pehmeämpi" eli se ei sisältänyt juurikaan hyppyjä tai muita repiviä liikkeitä. Aika paljon BodyBalancen tyyppisiä soturi-liikkeitä, lempparinani "miekkailubiisi", jonka aikana tehtiin laajoja liikeratoja koko vartalolla, kuvittellinen raskas samurai-miekka käsissä. Se oli huisia!

 Ommm... Kuva täältä.

Tunnin loppupuolisko oli tällaiselle suorittamiseen tottuneelle kaupunkilaiselle jopa tuskastuttavan rauhallinen. Sen aika tehtiin erittäin pitkiä, useita minuutteja kestäviä staattisia venytyksiä mystisen ommmmmm, ommmmm - musiikin leijuessa taustalla.En saanut mieltäni ollenkaan rauhoittumaan ja vähän kauhistuin sitä, miten suorituskeskeistä elämää elämmekään. Aivan kuin pysähtyminen ja oleminen olisivat jotenkin ajanhukkaa. Päinvastoinhan sen pitäisi olla! Ikiomaa aikaa kaiken tämän hälyn, nettidatailun ja yltäkylläisyyden keskellä. Aion mennä Yin-Yangiin vielä uudestaankin, sillä toivon, että voisin vähitellen oppia hiljentämään myös mieltäni yhdessä kehoni kanssa. Ei aina voi olla niin kiire, että ei ehdi pysähtyä ja antaa ajatustenkin rauhoittua. Vai voiko? Menettääkö kaupunkilainen kyvyn hiljentyä? Tykkäättekö te kehonhuoltotunneista vai hoidatteko venyttelyt pääosin kotona? Onko hiljentymisen taito vaarassa kadota meiltä kiireisiltä länsimaalaisilta ihmisiltä?

10 kommenttia :

  1. Heeei, mäkö voitin? JEEE! Niin siistit palkinnot!! :) Mahtia! :)

    Mä just tykkäsin tosta ommmm, ommmm -musiikista siinä rauhottumisessa. Yin-yang oli kyllä kaikenkaikkiaan varsin onnistunut setti! Tykkäsin - voimakkaita liikkeitä ja kunnon rauhottumista, ai että! Mulla nollaantui täysin pää mun ekan työpäivän jälkeen, ja se oli ertyisen positiivista! Jotenkin onnistuin rauhottumaan tunnilla kunnolla! Harmi, kun sä et onnistunut! Mutta ei se silti balancea voittanut... siinä on täydellinen konsepti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä voitit! Onneksi olkoon :) Tuon palkinnon sulle joku kerta kun nähdään salilla!

      Mä tykkäsin kans siitä ommm-musiikista ja tunnelmastakin, mutta jälkikäteen pohdittuani tulin siihen tulokseen, että rauhoittumista kohdallani vaikeutti se, että hiljentyminen aloitettiin suoraan hyppyosuuden jälkeen. Bodybalancessa annetaan mielen ja kehon rauhoittua pikkuhiljaa loppua kohti... Mutta nyt kun tuon ison yinyang-kontrastin tietää, osaa siihen varautua ja ehkä myös rauhoittua paremmin :) Ihan huippua, että sä sait päivän hälinät nollattua siellä - paljon enempää ei kyllä voisi toivoakaan!

      Poista
  2. Ehkä mä just tota Bodybalancea itekin kaipailen sieltä salilta, jossa aikanaan kävin. Dynaaminen liikkuvuus olis jees! Nyt venyttelen vain kotona ja käytän foam rolleria. Joku venyttely- tai liikkuvuustunnit olisi kyllä tarpeen, kun tulisi huolellisemmin huollettua kehoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehonhuolto jää tosiaan lähes kaikilla meistä helposti liian vähälle, ja siihen kyllä ohjatut tunnit, esim.balance, ovat oivallinen apu ja tuki! Vaikka itsekin venyttelen myös kotona, jäävät venytykset kuitenkin aika lyhyiksi ja nimenomaan staattisiksi... Foam rollaus kiinnostaisi mua kyllä kovasti kans! Sellainen on hankintaharkinnassa :)

      Poista
  3. Hiljentyminen on nykyihmiselle erityisen vaikeaa, joillekin mahdotonta. Ennen pidin sitä itsekin ihan turhana, mutta en enää. Nyt olen sitä mieltä, että se on kovinkin tärkeä taito. Ilmeisesti se on myös ihan harjoiteltavissa. Mulle on hyvin tuttua myös tuo, ettei saa itseään eikä ajatuksiaan rauhoittumaan. Joogan loppurentoutukset on joskus tosi vaikeita. Mutta uskon, että harjoittelemalla tämäkin taito paranee! :)

    Niin ja onnea Hannalle arvontavoitosta! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoisia pointteja sinulla! Minäkään en ennen osannut ainakaan tietoisesti kaivata hiljentymistä, mutta kohdallani aikuisuus, kaupunkilaisuus ja hektinen työelämä ovat myötävaikuttaneet sen tarpeen voimistumiseen. Itsekin uskon/toivon, että hiljentymistä voi harjoitella, joten haluan kyllä "altistaa" itseni vastaaville tilanteille myös jatkossa! :)

      Poista
  4. Tykästyin voimajoogaan, siinä yhdistyy venyttely ja voima juuri sopivasti. Silti tunnin jälkeen on Zen olo :) Valitettavasti omalla paikkakunnalla ei ohjatusti tähän ole enää mahdollisuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi voimajooga kuulostaa aivan mahtavalta!! Itsellänikin voisi olla helpompaa hiljentää mieli silloin, kun kroppa työskentelee samaan aikaan juuri sopivasti. Vaikeus tulee siitä, kun keho ja mieli pitäisi osata hiljentää yhtä aikaa... Toivottavasti sulle tulee vielä mahdollisuuksia osallistua tykkäämääsi joogaan jatkossa :)

      Poista
  5. Sitten vielä SatsYogaan ja FLX-tunnille ja jossain vaiheessa, kun hiljentyminen on jo jokseenkin hallussa, voi haastaa itsensä Slow Motionissa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, ihanaa, että vaihtoehtoja kehonhuoltohimotukseen löytyy ;) Noissa kahdessa ekassa olenkin muistaskseni tainnut käydä kerran, mutta slow motion ihan uusi tuttavuus!

      Poista

Bloggaamisessa parasta on keskustelu. Olisi tosi mukavaa kuulla mitä ajattelit, kun luit tämän tekstin :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...