17. helmikuuta 2013

Sunnuntailenkin keskiössä maltillinen syke

Ulkona lähes nollakeli, ja harmaudesta huolimatta ilmassa kevään merkkejä. Tarkoitukseni oli tehdä tänään kuntosalilla Fitfarmin kokovartalotreeni, mutta alkukevään tuoksu houkutteli minut hylkäämään salitouhut ja suuntaamaan lenkkipolulle. Ja mikä loistava valinta se olikaan!

Melko tuoreena juoksijana minulla nousee syke lenkillä hyvin helposti n. 90 prosenttiin maksimista, mikä ei tietenkään ole sopiva sykealue puolimaratonia ajatellen. Tämän päivän lenkin "personal traineriksi" valitsinkin sykemittarin (toisinaan minua piiskaa eteenpäin hyvä musiikki). Päätin, että lenkkeilen vähintään tunnin, mutta pidän sykkeen 160:n tuntumassa. Ainoa hetki, jolloin sallin yli 170 sykkeen olivat loivat ylämäet, joiden takana tiesin alamäen ja matalampien sykealueiden odottavan. Jos syke puolestaan pysyi tasamaalla yli 170:ssä pitempään kuin 100-200 metriä, vaihdoin hölkän hetkeksi kävelyyn. Juoksuaskeleita otin jälleen kun syke oli laskenut n. 155:een. 

Maltillisempi syke teki hyvää! Kuva täältä.

Saattaa kuulostaa melko orjalliselta toiminnalta, mutta omalla kohdallani tämä toimi todella hyvin! Ilokseni huomasin, että vaikka syke helposti nousi liian korkeaksi, niin se myös laski hyvin nopeasti kävelyosuuden aikana. Noin 10-20 sekuntia kävelyä yleensä riitti tasaamaan sykkeen. Tällä tekniikalla sain tehtyä tähän mennessä pisimmän ulkolenkkini, jonka kesto oli hieman yli tunnin!! :) Ajattelin alkaa tekemään tällaisia pitempiä, "matalasykkeisiä" :D lenkkejä kerran viikossa, jotta kehoni tottuu myös pitempien aikojen/matkojen juoksemiseen. Tavoitteena on kasvattaa lenkin ajallista pituutta pikkuhiljaa ja samalla vähentää kävelyosuuksien määrää, kuitenkin koko ajan riittävän maltillisella sykkeellä. Ehkäpä voin joskus vielä alkaa kutsumaan sunnuntain lenkkiä "pitkikseksi" :-)

 Se tunne, kun huomaa, että juoksu voi olla hetkittäin kevyttä! Kuva täältä.

Lenkin aikana ja jälkeen oli NIIN MAHTAVA ja TYYTYVÄINEN olo! Saanhan olla jo vähän ylpeä itsestäni? :) Askel kerrallaan kohti unelmia....

Haluan olla puolimaratoonari! :) Kuva täältä.

Ps. Teen ensi viikolla postauksen siitä, minkälaisella harjoittelulla suunnittelen selviäväni vielä joku päivä puolimaratonista!

6 kommenttia :

  1. Jeee, tosi hyvää kehitystä!! :) Ja hyvä idea, että kävelee aina kun syke nousee turhan korkeaksi... vitsit, miten hienosti meet kohti unelmia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta ja inspiraatiosta :) Tuntuu kyllä hyvältä huomata, että kova työ tuo tuloksia! Ja huomasin tosiaan tänään itsekin miten juoksu sujuu mukavammin, jos sitä ei luukuta maksimisykkeillä. Kärsimätön luonne yhä opettelee, että maltti on valttia tässä(kin) lajissa :)

      Poista
  2. Ihan ehdottomasti saat olla ylpeä, vautsi! Ihanaa seurata matkaasi kohti unelmaa :). Kivaa uutta treeniviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta tsemppiviestistä Sanna <3 Mukavaa, että on teitä, jotka olette olleet matkalla mukana alusta asti! Teillä on ihan älyttömän suuri merkitys motivaation ja inspiraation lähteinä :)

      Poista
  3. Toi sun kehitys on ihan älytöntä!! :) Milloin sä aloititkaan juoksemisen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä kieltämättä itsekin yllättynyt siitä miten nopeasti pääsin yli "tervanjuonti"-fiiliksestä juoksun suhteen. Todella raskastahan se on edelleen, mutta myös hetkittäin nautinnollista, ja niin palkitsevaa, kun huomaa kunnon kohoavan kuin varkain! Ensimmäisen lenkin kävin juokseen 11.12.2012, eli nyt on tullut säännöllisen epäsäännöllistä harjoittelua 2 kuukautta! :)

      Poista

Bloggaamisessa parasta on keskustelu. Olisi tosi mukavaa kuulla mitä ajattelit, kun luit tämän tekstin :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...